Kestävyys osana brändikokemusta hitti vai huti? Ehdottomasti yksi tärkeimmistä menestystekijöistä. Maailma ei kestä loputtomasti tapaamme tuhlata olemassa olevia resursseja. Siksi meidän on valittava yhä kestävämpiä ratkaisuja tukemaan jokapäiväisiä arjen toimintojamme. Näitä toimintoja sekä valintojamme ohjaa kuitenkin markkinoinnin vahvat vaikutustekijät. Osta osta, kuluta tätä ja testaa sitä. En erityisemmin miellä vaikuttajamarkkinoinnista aiheutuvia materiaali määriä, joita vaikuttajat saavat suosittelemalla tietyn brändin tuotteita. Vaikka tunteilla johdateltu markkinointi vetoaakin parhaiten kuluttajiin, missä on vastuu jatkuvalle kulutusjuhlalle vai löytyykö sille ollenkaan takarajaa? Tarvitseeko meidän oikeasti kokeilla ja ostaa joka ikinen hyvä tuote, jos emme oikeasti edes tarvitse sitä? Tarpeen luomisen kulttuuri on muuttunut viimeisen viiden vuoden aikana huomattavasti vaikuttajamarkkinoinnin ansiosta. Tällä markkinoinnin muodolla on monet hyvät puolensa, mutta niin kuin aikaisemmin mainitsinkin, on tavastamme ostaa tuotteita tullut yhtä suurta kulutusjuhlaa. Kulutusjuhla ei kuitenkaan edistä kestävämpää tulevaisuutta, siksi onkin mielenkiintoista nähdä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan esimerkiksi vaikuttajamarkkinoinnin pariin. Olen huomannut jo joitakin muutoksia tietyissä seuraamissani brändeissä positiivisempaan suuntaan. Eikö tuotteiden jakelu suuntaan ja toiseen ollutkaan sellaista boostia myyntiin mitä haettiin? 

Ylenpalttinen kulutus vaikuttaa saatuun brändimielikuvaan. Ainakin omalta osaltani. Loppupeleissä markkinoinnilla on kuitenkin suuri vaikutus ilmastonmuutokseen. Kestävä markkinointi antaa arvoa kuluttajille, omistajille ja planeetalle yhtä aikaa (Lillber & Mattila, 2020). Olemmeko osa ongelmaa vai sen ratkaisijoita on hyvä kysymys, sillä sen avulla on helppoa selvittää miten brändin oma toiminta vaikuttaa kestävään markkinointiin. 

Vastuullisuus hyvässä ja pahassa

Pitääkö jokaisella brändillä olla jonkinlainen yhteiskunnallinen näkökulma ja näkemys ilmastonmuutokseen? Mielestä ei, koska tärkeintä on aito halu olla mukana vastuullisuus teemassa. Brändin luotettavuus ottaa kovan kolauksen, jos toiminnasta paistaa viherpesun elkeitä. Vastuullisuus teemalla ratsastaminen yleensä tulee esille ennemmin tai myöhemmin. Esimerkkinä voin käyttää tästä kirjassa mainittua Zalandon lounge – mallisto case, jonka tarkoituksena oli olla mukana vain teemassa. Sen tarkoituksena yksinkertaistettuna oli tuoda markkinoille vastuullisesti tuotettu vaatemallisto. Totuus on kuitenkin se, ettei uuden vastuullisen malliston lisääminen valikoimaan lisää yhtään yrityksen vastuullisuutta. Toisena omakohtaisena kokemuksena käytän joidenkin verkkokauppojen käytäntöä ja mielikuvaa vastuullisuudesta. Useissa vaateverkkokaupoissa juuri ennen maksuvaiheeseen pääsyä esiintyy kohta, jossa voin valita ruudun, jossa lukee ‘’Haluan vähentää hiilijalanjälkeä lahjoittamalla 0,10 €’’. Minne tämä 10 senttiä päätyy? Miten se edistää hiilijalanjäljen vähentämistä? Vastuullisissa teoissa määrittävät enemmän teot kuin sanat. Sanat ovat helppoja lupauksia toimintatavoista, mutta silloin kun ne eivät toteudu kärsii jälleen brändin luotettavuus, joka vaikuttaa ennemmin julkikuvan kiillottamiselta.

Mielestäni jokaiselta yritykseltä olisi kuitenkin hyvä löytyä jonkinlainen vastuullisuusstrategia. Näin brändit voivat oppia ymmärtämään vastuullisuuden tarkoitusta ja mahdollisesti edistää omia toimintojaan sen pohjalta. Kirjassa esiintyi arvio siitä, millaisilta tulevaisuuden arvokkaimmat brändit tulevat näyttämään; globalisaatio x digitalisaatio x ilmastonmuutoksen torjunta. Mielessäni kuitenkin pyörii suurena kysymyksenä ajatus, miten saamme ihmisten ymmärryksen siihen pisteeseen, että tämän yhtälön tekijät luovat arvokkaimman brändin myös muiden mielestä. Pienet teot ja esimerkillä johtamisella on nyt siis suuri merkitys tämän asian yhteydessä. 

Miten kestävyys teema näkyy LYS studiosissa?

Ensimmäinen askel vastuullisuuden ymmärtämisessä on tehty LYS studiosin osalta. Tosin tulee ymmärtää, että puhutaan vasta ensimmäisestä askeleesta. Teemana vastuullisuus LYS:sille on toistaiseksi uusi käsitellä ja ymmärtää. Se kuitenkin resonoi jollakin tavalla, sillä emme halua olla osana kenen tahansa yrityksen markkinointia. Vastuullisuuden on oltava jonkinlaisena osaa yritystä, jonka kanssa haluamme tehdä yhteistyötä – oli se sitten taloudellinen, sosiaalinen tai ympäristöllinen vastuullisuus.

Toinen askel toiminnassamme voisi esimerkiksi olla vastuullisuusstrategian luominen. Uskon että se auttaisi meitä ymmärtämään yhä paremmin sitä, mitä meidän tulee omalta osaltamme tehdä positiivisen muutoksen luomiseksi kestävämpään suuntaan. Emme ainakaan halua olla osana ongelmaa, vaan mukana luomassa parempaa tulevaisuutta.