Marina Vahtolan kirja ”Intohimona Brändit” tarjoaa syvällisen sukelluksen brändinrakennuksen maailmaan ja toi esille useita keskeisiä näkökulmia siitä, miten brändi vaikuttaa yrityksen menestykseen. Teoksen avulla opin ymmärtämään paremmin brändin roolin sekä liiketoiminnassa että yksilön identiteetin muodostumisessa.

Kirjan ensimmäisessä osassa Vahtola käsittelee brändiä yrityksen aineettomana pääomana ja sen suojattavia elementtejä, kuten logoja, värejä ja tuotteita. Hän korostaa konkreettisen ja erottuvan aineiston merkitystä brändille. Meidän pitäisi ottaa brändin ja muun aineettoman omaisuuden suojelu ja omistaminen paremmin huomioon akatemian projekteissa. Vaikka emme voi suojella konseptia, voimme suojata nimen ja logon. Esimerkiksi opiskelijafestivaali-idea TheEpisodeFest on vielä konsepti, mutta voi onnistuessaan rekentaa brändin, joka meidän pitää rekisteröidä. Brändin suojaus sekä suojelee sen väärinkäyttöä, että luo yritykselle omaisuutta. Aineeton omaisuus muodostuu mm. markkina-arvosta, tunnettavuudesta ja sitä kautta brändistä.

Brändin synty:

Brändi syntyy ja kasvaa usein ajan kanssa, jolloin sen tunnettavuus ei vielä ole kovin laajaa alkuvuosina. Tästä hyviä esimerkkejä ovat Tiimiakatemian tunnetuimmat perintöprojektit, kuten Kotakahvila ja Seppälän renkaanvaihto. Niiden pitkä olemassaolo on vakiinnuttanut asemansa jyväskyläläisissä. Brändin rakentamisessa on tärkeää olla kärsivällinen ja pitkäjänteinen. Akatemiavuodet menevät nopeasti ohi ja tulokset voivat näkyä vasta myöhemmin. Vahtola osoittaa kuitenkin, että digitalisaatio ja internet ovat helpottaneet merkittävästi brändien leviämistä ja mahdollistaneet nopeamman kasvun. Samalla hän nostaa esille tarpeen jatkuvalle kehitykselle, mistä Nike ja Apple ovat hyviä esimerkkejä. Molemmat yritykset ovat tehneet pitkään työtä brändinsä eteen, tuotevalikoima on tarkkaan mietitty ja myyntitulokset ovat kovia. Valtavasta menestyksestä huolimatta heillä on tarve jatkuvalle kehitykselle. Uudet trendit ja maailma ympärillä muuttuu, joten brändien on elettävä muutoksen mukana. Jatkuva kehitys- ja innovaatiotyö pitää brändit pinnalla. 

Kirjassa laajennetaan brändien monimuotoisuutta esittelemällä henkilöbrändin muotoutumista ja sen samankaltaisuuksia yritysbrändin kanssa. Vahtola painottaa, että brändin rakentaminen on pitkälti samanlainen prosessi niin yksilölle kuin yrityksellekin. Tämä osio kannustaa lukijaa pohtimaan, kuinka omalla toiminnallaan ja viestinnällään voi vaikuttaa henkilöbrändiinsä, oli sitten kyseessä työnhakutilanne tai oman yrityksen johtotehtävät. Henkilöbrändi voi muuttua suuntaan tai toiseen, jos yrityksessä tapahtuu muutoksia. Moni tiimiyrittäjä haluaa rakentaa itselleen henkilöbrändiä. Näitä tehdään esim. TikTokin avulla, mutta myös LinkedInissa. Nykymaailman henkilöbrändit voivatkin liittyä yhä enemmän ammatilliseen minään, jossa korostuu työ ja osaaminen. Tiimiakatemialaiset voivat huomaamattaan rakentaa itselleen ammattimaisen henkilöbrändin, kun käymme asiakastapaamisilla ja verkostoidumme eri osaajien kanssa. Nostamme esille omaa osaamistamme ja jätämme mielikuvia koko tiimiyrittäjien yhtieisön puolesta. 

Mikä muodostaa brändin?

Keskeinen sanoma kirjassa liittyy brändin merkitykseen sekä yrityksen ulkoisena että sisäisenä viestinä. Vahtola korostaa brändin ylläpitämisen tärkeyttä. Kirjan puolessa välissä pohditaan, kuinka brändi on näkyvä osa kaikilla osa-alueilla ja miten työntekijät ovat osa brändiä. Yksittäinen logo, teko tai viesti ei rakenna asiakaskokemusta, vaan kaikki palaset ovat osa tätä prosessia. Työntekijät ja sitä kautta asiakaskohtaamiset ovat koko brändikokemuksen tärkein ydin. Osio oli erityisen mielenkiintoinen, sillä se nostaa esiin sen, kuinka brändi elää ja hengittää organisaation sisällä. Sillä on vaikutusta myös työntekijöiden käsitykseen yrityksestä, varsinkin työnhakuvaiheessa. Jokainen tiimiyrittäjä on oman osuuskuntansa brändilähettiläs. ME olemme ne, jotka muodostavat ja rakentavat yritystemme brändin. Upeat nettisivut, kaunis logo ja mieleenpainuva slogan ”Ei muuten kuumota” voivat tukea brändityötä. Tärkeimpänä tekijänä on kuitenkin viesti ihmiseltä ihmiselle. Erilaiset kohtaamiset projektien kautta rakentavat mielikuvan Fleimistä. 

Vahtola tuo esille myös kilpailuaseman merkityksen, vaikka ei olisi rakentamassa kansainvälistä brändiä. Paikallinen kilpailu ja erottautuminen kilpailijoista nousee tärkeäksi osaksi myös brändinrakennusta. Kirjan esimerkkinä se, että oma tuote ei ehkä tähtää kansainvälisille markkinoille, mutta kansainväliset kilpailijat tuleva teidän markkina-alueellenne. Nyt oletkin osa kansainvälistä kilpailukenttää, halusit tai et. Suomalainen tapahtuma-ala saa uusia tekijöitä koko ajan. Erilaiset etä- ja hybriditapahtumat ovat tuoneet tullessaan myös ulkomaisia tekijöitä. Oma palveluvalikoimamme on muodostettava siten, että voimme olla mukana kilpailussa. Jo koetut tapahtumakonseptit, kuten perinteiset pikkujoulut eivät ehkä riitä enää vastaamaan kysyntään.

Toinen osa avaa brändin monipuolisuutta ja sen roolia mainonnassa. Vahtola alleviivaa, että brändi ei ole vain logoja, värejä ja mainoslauseita. Brändi on mainostyön osa, mutta ennen kaikkea viesti. Brändi rakentuu yrityksen maineen ympärille ja on täten kokonaisvaltainen. Mielikuvat rakentuvat brändin kautta. Hyvä brändi myy ja markkinoi. 

Elämykset osana brändiä

Ihmisten mielikuvat rakentuvat muunkin kuin tuotevalikoiman ympärille. Elämykset ja aistit ovat tärkeässä osassa brändin rakentamista. Esimerkiksi uuden tuotteen lanseerauksessa hyödynnetty ainutlaatuinen elämys jää mieleen ja luo brändimielikuvan. Iso ja upea lippulaivamyymälä Manhattinilla voi olla vierailukeskus, museo ja ikimuistoinen myymäläkokemus. Myös kirjassa mainitut Nike ja Apple on onnistunut näissä erityisen hyvin. Kävin Pariisin Champs-Elyseellä viime hiihtolomalla kiertelemässä eri myymälöitä. Nikella oli siellä(kin) upea liike, joka olisi voinut yhtä hyvin olla monikerroksinen yökerho. Myymälä rakentui kerroksittain ja kohokohtana oli upea 5 kerroksinen aula, jossa korkea led-screen pyöritti urheilullisia videoita. Myös Applen omat liikkeet ovat ehdoton vierailukohteeni, kun matkustan. Käyn lähtökohtaisesti kaupungin lippulaivamyymälässä, jos se ehtii matka-aikatauluun. Myymälät eri puolilla maailmaa on yksi ”matkaharrastukseni”. Applella yhdistyy myymälöiden samankaltaisuus, mutta samalla ainutlaatuisuus. Lukemattomat liikkeet ovat sidottu paikalliseen miljööseen, mutta tuttu tunnelma ja laatu näkyy eri puolilla maailmaa kaupunkien huippusijainneilla. Kuluttaja tunnistaa paikan heti tutuksi, jos on käynyt jossain Applen liikkeessä aiemmin. Esimerkiksi 5th Avenuen liike New Yorkissa modernin pilvenpiirtäjän edessä tai Orchard Roadin liike Singaporessa ovat ulkoa hyvin erilaiset, mutta sisältä tutut ja brändin mukaiset. Myymälät ovat kohtaamispaikkoja, joissa tuotteita voi testata ja kokeilla rauhassa. Lisäksi on mahdollisuus saada tukea tai vaikka tulla tekemään töitä viihtyisään ympäristöön. Ja toki myös tuotteiden ostaminen eli myymälän perimmäinen tarkoitus. Tämä kaikki osoittaa, että tarkoitus ei ole pelkästään myydä, vaan luoda kokonaisvaltainen elämys, jolla erottautua kilpailijoista. 

Voisiko samanlaista monistettavuutta ja ainutlaatuisuutta yhdistää meidän projekteihimme? Mikä voisi olla kädenjälki ja tavaramerkki, josta Fleimin muistaa tapahtumissa? Tämä osio herättää kysymyksiä siitä, miten brändäys voisi tuoda lisäarvoa omiin projekteihin ja millaisia kokemuksia voitaisiin tarjota osallistujille.

Lopuksi

Yhteenvetona ”Intohimona Brändit” tarjoaa laajan ja monipuolisen näkökulman brändin rakennukseen. Kirjan vahvuus piilee käytännönläheisyydessä sekä mielenkiintoisissa esimerkeissä. Kirja tiivistää brändi brändin merkityksen niin liiketoiminnassa kuin henkilökohtaisessa elämässä. Innostuin pohtimaan yöllä tätä reflektiota kirjoittaessa brändien todellista merkitystä. Niitä asioita, jotka muodostavat vahvan brändin. Ja sitä kuinka brändi voi olla voimakas kilpailuetu sekä yritysmaailmassa että yksilön elämässä.