Dixonin luennosta jäi muutamia pointteja aika hyvin mieleen joista varmasti sai apua tiimin tulevaisuutta varten, mm. treenien suunnittelussa. Dixon on työskennellyt pitkään mm. poliisien kouluttajana Yhdysvalloissa ja kyllähän hänestä huomasi, että mies tiesi mistä puhui. Luennossa oli kuitenkin todella paljon itselleni uusia englannin sanoja, joten osa luennosta tahtoi mennä ohi ja huolella. Kävimme kuitenkin luennon loppupuolella käytännön harjoitteen, jossa pohdimme millaisia eri persoonia meidän porukastamme löytyy sekä kuinka erilaiset persoonat vaikuttavat meidän elämään positiivisesti, että negatiivisesti.

Luennoitsijan kokemus kyllä näkyi, sillä vaikka hän oli vuosia tehnyt töitä tasa-arvon sekä oikeudenmukaisuuden parissa, osasi hän sanoa, ettei tasa-arvoa koskaan tulla saavuttamaan joka paikassa. Mutta pienilläkin asioilla voidaan saada niitäkin paremmaksi. Hän osasi myös hyvin avata, miten kulttuurien erot vaikuttavat suhtautumiseen ja kuinka näistä tulisi ajatella.

Ensimmäisenä mieleen painui keskustelut tasa-arvosta sekä oikeudenmukaisuudesta. Nykypäivänä tasa-arvosta puhutaankin paljon, mikä on hyvä ja tärkeä asia. Valitettavasti tasa-arvo keskustelut tahdotaan nähdä enemmän miesten sekä naisten tasa-arvo asiana. Tasa-arvo ei nimittäin rajoitu vain tähän aiheeseen. Tasa-arvoisuutta sekä oikeudenmukaisuutta ovatkin siis kaksi eri asiaa, jotka helposti sekoittuvat keskenään.

Luennosta jäi hyvin mieleen kuva, jossa oli näytetty tasa-arvon sekä oikeudenmukaisuuden erot. Kuvan vasemmalla puolella oli 3 eripituista henkilöä katsomassa aidan yli. Heille kaikille oli annettu samankokoiset puulaatikot (tasa-arvo), jotta he näkisivät aidan yli. Totuus kuitenkin oli, että vain kaksi näistä kolmesta henkilöstä näkivät aidan yli ja lyhin kaveri ei nähnyt ollenkaan, sillä puulaatikon koko ei riittänyt hänelle.

Oikealla puolella oli sama kuva, mutta puulaatikot oli jaettu koon perusteella (tässä tasa-arvo ei toteudu). Lyhin kaveri näistä kolmesta oli saanut pisimmän kaverin laatikon (oikeudenmukaisuus), jolloin hänkin näki aidan yli. Tällä tavalla jokainen näistä kolmesta pystyivät katsomaan aidan yli ja kaikki varmasti olivat tyytyväisiä. Jos olisi menty tasan tarkkaan tasa-arvon mukaan, ei tuollaista lopputulosta olisi syntynyt.

Luennon aikana puhuttiin myös eri kulttuurien käyttäytymisistä ja siitä, kuinka nekin tuovat oman mausteensa tasa-arvoissa sekä oikeudenmukaisuudessa. Myös pohdittiin, miten ne näkyvät yrityksien välisissä toiminnoissa.

Eniten mieleenpainuvin asia luennon aikana oli käytännön harjoite, jossa arvioimme ensin itseämme ja sen jälkeen kuinka hyödymme erilaisuudesta. Jokainen meni ryhmään johon mielestään kuului. Ryhmiä tuli kolme erilaista. Intuitiiviset ihmiset (ketkä tekevät vaiston varassa päätöksiä), faktatietoon pohjautuvat ihmiset (henkilöt, jotka tekevät päätökset sekä mielipiteet faktatiedon pohjalta) sekä kolmas jota en osaa suoraan suomentaa, mutta se oli näiden kahden väliltä (henkilöt, jotka haluavat keskustella asioista ensin ja tekevät sitten päätökset eri näkökulmien perusteella). Itse kuuluin juuri tähän viimeisimpään.

Kun olimme jakautuneet näihin kolmeen eri ryhmään, lähdimme ryhmissä pohtimaan mitä hyötyjä sekä ”haittoja” eri persoonaryhmissä on meidän näkökulmasta. Mietimme kuitenkin ensin, mitä vahvuuksia meidän ryhmässä olevilla oli sekä sen jälkeen mietimme meidän heikkouksia.

Tämän jälkeen alkoikin paras sekä silmiä avaavin kokeilu. Mietimme ensin, kuinka faktatietoon kuuluvat persoonat auttavat meitä arjen haasteissa. Tämän jälkeen mietimme, missä he hidastavat meitä. Teimme saman toisenkin persoonaryhmän kanssa.

Tämä oli mielestäni erittäin hyvä tehtävä, sillä siinä näki, kuinka kaikista on varmasti hyötyä. Näkisinkin tämän tyylisen harjoitteen olevan hyvä myös meidän tiimillemme keväällä, sillä se auttaa ymmärtämään toisten näkökulmia paljon paremmin. Tämä voitaisiin toteuttaa joko täysin samalla tavalla, tai tehdä esimerkiksi persoonallisuustestit ja sitä kautta lähteä rakentamaan näkemyksiä sekä kehityskohteita niin henkilö, kuin tiimitasolla.