2.10.2023 treeneissä käsiteltiin Vengan kesken sinisen meren strategiaa. Olin kirjasta kuullut äärimmäisen paljon hyvää, mutta samalla myös siitä, että kirja on kokonaisuudessaan hyvin pitkää ja puuduttavaa luettavaa. Nuo treenit kuitenkin vahvistivat ajatteluni sillä, että minun on kaivettava tämä kirja lukulistalle, sillä saimme Henrin kanssa podcastia ajatellen jo tuon reilun kolmen tunnin aikana todella paljon uutta ja inspiroivaa mietittävää tulevaa tuotantokauttamme varten. Tässä reflektiossa paloja näistä ajatuksista. 

’’Uusien markkinoiden luominen vaatii vanhojen markkinoiden tuhoutumista.’’

Esimerkiksi digitaalisen valokuvauksen kehittyminen tuhosi filmille kuvaamisen syrjäyttämällä sen käytännössä kokonaan. – Joseph Schumpter

MITÄ SIIRTYMINEN PUNAISELTA MERELTÄ SINISELLE VAATII ONNISTUAKSEEN ?

1. OSAA NÄHDÄ LAATIKON ULKOPUOLELLE: mitä on mahdollista muuttaa? Ymmärretään mahdollisuudet ja riskit innovatiivisella tavalla. Miten eri tavoin ja kuinka paljon voidaan tarjota arvoa? ( arvokasta kokemusta ja hyötyä.

Podcastin toisella tuotantokaudella halusimme tuoda uuden lähestymistavan tulevaisuuden ilmiöihin. Aiheemme poikkesi yleisestä podcast-sisällöstä, ja päätimme muokata podcast-skeneä, joka oli kasvanut merkittävästi taukomme aikana. Huomioimme, että asiasisältöiset podcastit voivat olla raskaita, joten päätimme kokeilla uutta formaattia jaksojen pilkkomiseksi osiin. Uudella kaudella jaamme yhden jakson kolmeen osaan, joista kukin käsittelee yhtä osa-aluetta laajemmasta aihesisällöstä. Tämä helpottaa kuuntelijoita pysymään kärryillä keskustelusta, samalla sopien paremmin ihmisten lyhyempiin kuunteluhetkiin.

02. UUDEN MARKKINATILAN HALTUUNOTTO: taito omaksua tämän hetken vaadittavat markkinoinnin työkalut, jotta sinisen meren perspektiivi saadaan kaupallistettua vastustamattomaksi uudeksi tarjonnaksi. Kuinka rakennetaan muista erottuva tarjonta ja pidetään kustannukset alhaisina?

Podcastin toisella kaudella pyrimme monipuolistamaan sisällöntuotantoa entisestään. Tiedostamme, että kaikki kohderyhmäämme eivät välttämättä ole kiinnostuneita pelkästään äänimuotoisesta podcastista. Siksi päätimme tuottaa podcast-sisältöä myös muissa muodoissa, kuten Instagram-infopaketteina. Jatkossa kuvaamme kaikki jaksot kokonaisuudessaan, mikä helpottaa sisällön jakamista lyhyinä videopätkinä eri somekanaviin. Ensimmäisellä kaudella käytössämme olivat Instagram, LinkedIn ja TikTok, ja seuraavalla kaudella laajennamme somekanaviin YouTubeen sekä lisäämme podcastin kuunneltavaksi Suplaan ja Applen podcast sovellukseen.  Olemme saaneet inspiraatiota ”Mimmit sijoittaa”-podcastista, joka hyödyntää monikanavaisuutta tuottamalla sisältöä Instagramiin ja keskustelemalla siellä jaksojen kohokohdista. Tämä toteutustapa houkuttelee seuraamaan podcastia eri somekanavien kautta ja lisää kuunteluintoa.

Lisäksi olemme luoneet pitchdeckin tukemaan podcastiamme ja uutta konseptiamme, ja olemme lähettäneet sen yhteistyökumppaneillemme. Tulevan kauden kannattavuutta pyrimme vahvistamaan tuotteistamalla podcastin tarjoamalla mahdollisille yhteistyökumppaneillemme markkina-alustan sosiaalisen median kanavistamme sekä itse podcastista. Tavoitteenamme on luoda win-win-tilanne, jossa yhteistyökumppanimme hyötyvät näkyvyydestä sosiaalisessa mediassa ja podcastissamme, samalla kun tuemme podcastimme taloudellista kestävyyttä.

03. Miten saadaan luotua projektista innostava jokaiselle projektissa mukana olevalle?

Innostus ja luottamus projektissa edistää projektin etenemistä ja vaikuttavaa toteuttamista kohti tavoitetta. 

Tulevalla kaudella kiinnitämme entistä enemmän huomiota tehtävien jakoon podcastissa, sillä ensimmäisellä kaudella tehtävien jakautuminen oli hyvin epärealistinen sillä olin itse toteuttamassa kaikkea muuta paitsi editointia. Henrin tehtävän jako taas oli ainoastaan jakson suunnittelu kanssani sekä tietenkin jakson hostaus kanssani. Tämä suorastaan söi motivaatiotani, sillä toteutin projektia edistääkseni markkinointia vielä kesälläkin Henrin ollessa jo lomalla. Nyt olemme selkeyttäneet roolit: Henri vastaa vieraiden kontaktoinnista ja yhteistöistä, kun taas minulla on päävastuu markkinoinnista ja hostauksesta. Molemmilla on suuri intohimo podcastin kehittämiseen ja kokeilemiseen, kuten jaksojen pilkkomiseen. Voimme vaikuttaa kaikkeen tulevaan podcastissamme, mikä innostaa meitä valitsemaan yhdessä kiinnostavia vieraita ja toteuttamaan uusia ideoita.

Olen viime aikoina tutkiskellut paljon yrityskulttuuria ja tässä kirjassa myös palataan aiheeseen. Puhutaan sanasta humanisuus, joka työ toimintaympäristössä tarkoittaa sitä, että ihminen tulee kuulluksi ja nähdyksi sellaisena kuin on. Jotta työntekijä voi kokea olonsa turvalliseksi, tulee hänen saada palautetta, sekä emotionaalista tunnustusta tunteakseen itsensä arvokkaaksi. Humanisuus ja merkityksen tunne korostuu entisestään nykypäivän organisaatiossa ja mielestäni on äärimmäisen tärkeää, että yrityksessä keskityttäisiin ensin yksilöihin, jonka kautta toiminta ohjattaisiin tiimeihin. Millaisia vahvuuksia tiimiimme kaipaamme, millainen tyyppi tukee tiimimme toimintaa ja miten me organisaationa voimme tukea yksilöä, jotta hän toisi parhaan potentiaalinsa esille ja tukisi tällä tavalla yrityksemme edistystä. Kun yhdistetään äsken mainittu sinisen meren strategiaan on ponttina se, että kun luodaan työntekijälle merkitystä työpaikalla, saadaan entistä enemmän työntekijästä potentiaalia irti, joka suoranaisesti vaikuttaa työntekijän työn tuottavuuteen ja tätä kautta aikaan saa parempaa lopputulemaa yritykselle. 

Treenien aikana tutustuimme myös lisää-, vähennä-, poista -ja korosta lohkoihin, joihin palaan nyt hetkellisesti tässä kappaleessa.  Näiden lohkojen tavoitteena on luoda ajattelusta tehokas työkalu liiketoiminnan kehittämisessä. Se kannustaa yrityksiä arvioimaan nykyisiä prosessejaan ja strategioitaan kriittisesti. Lisätessään innovaatioita ja asiakaslähtöisyyttä voivat yritykset löytää uusia kasvumahdollisuuksia. Vähentämällä tehottomuuksia ja resurssien hukkaamista voidaan tehostaa toimintaa ja säästää kustannuksia. Poistamalla vanhentuneita käytäntöjä tai tuotteita voidaan vapauttaa resursseja uusiin aloitteisiin. Korostaessaan vahvuuksiaan ja kilpailuetujaan yritykset voivat erottua kilpailijoistaan. Tämä ajattelumalli auttaa organisaatioita pysymään kilpailukykyisinä ja kehittämään pitkän aikavälin menestystä. Tässä vielä lyhyt mallinnus  treenien aikaisista piirrustuksistani herättämään ajatuksia siitä, miten tätä lohkoajattelua voi soveltaa aiemmin mainitsemiini kolmeen kysymykseen nojaten: 

’’Tarvitaan lisää luovia strategioita, joilla saadaan raivattua tilaa uusilta arvo- ja kustannusrintamilta ja sitä kautta luotua uusia mahdollisuuksia kannattavaan kasvuun’’

Sinisen meren strategia ei ole pelkkää tarvetta poistua kilpailluilta aloilta pois. Nyky yhteiskuntamme suoranaisesti pakottaa tekemään muutoksia aloilla muun muassa lainsäädännön kautta. Esimerkkinä lainsäädännön tekemät velvoitteet vastuullisuustavoitteiden muuttamisesta yrityksissä. Toisena tärkeänä mainittavana asiana näen yritysten kustannusrakenteiden muuttumisen. Liukulajiprojektissamme olemme joutuneet paljon pyörittelemään tätä aiheitta, sillä kustannusten kasvaessa myös seuratasolla seurojen kulurakenteet kasvaa hintojen noustessa, minkä vuoksi tullaan meidänkin projektin etenemisen kannalta sen kysymyksen ääreen, että mikäli lasten harrastamisen kustannukset kasvaa, onko lasten vanhemmilla enää varaa kustantaa lasten harrastamista ja millaisia seuraamuksia lasten jäämisestä harrastuksista pois on huomioiden sen että tällä hetkellä ylä- ja alakouluikäisistä lapsista vain 1/3 saavuttaa päivittäisen liikkumissuosituksen. Tähän olemme pyrkineet löytämään projektillamme vastauksen.