Luin Elina Hiltusen kirjan Tulossa huomenna – Miten megatrendit muokkaavat tulevaisuuttamme. Kirjassa käsitellään megatrendejä -ja sitä, miten ne vaikuttavat elämäämme tulevaisuudessa. Kirja oli virkistävää luettavaa, sillä minua on aina kiinnostanut tulevaisuusajattelu, sekä tulevaisuuden tuomat haasteet ja mahdollisuudet. Oli myös mukava lukea vaihteeksi tietokirjallisuutta, ja kiinnostavinta tässä teoksessa olikin kaikki se nippelitieto mitä kirjailija oli tähän kerännyt.

Tulevaisuuden ennakointi = faktat + mielikuvitus

Ennen kirjan aloittamista minulla oli omassa päässäni selkeä ajatus, omasta mielestäni jopa tieto, mikä megatrendin määritelmä on. Hetken luettuani tajusin kuitenkin olleeni väärässä monessakin asiassa. Esimerkiksi korona ei ole megatrendi vaan se on pandemia, jonka muodostumiseen erinäiset megatrendit ovat saattaneet vaikuttaa. Megatrendi on jo pidempään vaikuttanut suuren luokan trendi, joka vaikuttaa ympäri maapalloa. Sen voidaan olettaa jatkuvan vuosia ja vuosikymmeniäkin, ellei tapahdu jotain radikaalia ja yllättävää, joka kääntää sen suunnan. Megatrendit edustavat enemmän mennyttä ja tätä päivää kuin tulevaisuutta, sillä meillä ei ole muunlaista tietoa tulevaisuudesta kuin se, mitä on nyt tai on ollut historiassa. Kaikki muu on mielikuvitusta, jolla on myös tärkeä roolinsa tulevaisuuden ennakoinnissa. Megatrendit ovat juuri näitä faktoja.

Kirjan listaus megatrendeistä:

1. Ilmastonmuutos
2. Väestönkasvu
3. Väestörakenteen muutos
4. Kaupungistuminen
5. Globalisaatio
6. Varallisuuden ja kulutuksen kasvu
7. Eriarvoisuuden kasvu
8. Ympäristön saastuminen ja resurssien väheneminen
9. Digitalisaatio
10. Teknologian kehitys

Tänä vuonna (2023) Sitran julkaisemat megatrendit:

1. Luonnon kantokyky murenee
2. Hyvinvoinnin haasteet kasvavat
3. Demokratian kamppailu kovenee
4. Kilpailu Digivallasta kiihtyy
5. Talouden perusta rakoilee

Voidaan huomata, että vuodesta 2019 vuoteen 2023 megatrendeissä on pysynyt paljon samaa ja monet megatrendit ovat muuttaneet muotoaan. Uutena on tullut hyvinvoinnin haasteiden kasvu, johon on vaikuttanut esimerkiksi Koronapandemia. Tulevaisuuden epävarmuus ja erilaiset kriisit on lisännyt mielenterveysongelmia etenkin nuorilla, mikä onkin ollut keskustelun aiheena ihan omassakin kaveripiirissä.

Megatrendit auttavat meitä ymmärtämään tässä hetkessä tapahtuvia muutoksia ja auttaa pohtimaan millaista tulevaisuutta haluamme itse olla rakentamassa. Etenkin meidän yrittäjien tulisi ymmärtää megatrendien käsitys ja pysyä kärryillä maailmanmenosta samalla kun luomme uusia bisnesideoita. Voimme vaikuttaa tulevaisuuteen kehittämällä kestäviä, hyvinvointia tukevia ja innostavia ratkaisuja. Esimerkiksi Happy Secondilla me pääsemme tarjoamaan vaatteille mahdollisimman pitkän elämän, sekä pystymme tarjoamaan asiakkaillemme mahdollisuuden ostaa vaatteita second-handina, mikä on kestävämpää kuin uuden ostaminen.

Kirja on julkaistu vuonna 2019 ja siinä on lueteltu 10 megatrendiä, joiden joukosta löytyy ilmastonmuutos. Ilmastonmuutos on vaikuttanut jo pitkään mutta vasta hiljattain siihen on herätty kunnolla, eikä enää kiistellä siitä onko se ihmisen aiheuttamaa, vaan nykyään kysymys on miten tulemme selviämään siitä? Koen, että me nuoremmat olemme enemmän valveutuneita ilmastonmuutoksesta ja sen tuomista uhista kuin vanhempi sukupolvi, esimerkiksi omat vanhempamme. Vanhat jäärät saattavat usein ajatella, että toimitaan niin kuin on aina toimittu, eikä ilmastonmuutoksen tuomia uhkia oikeasti oteta tosissaan. Ajatellaan, ettei meillä yksittäisillä ihmisillä ole siihen vaikutusta. Jos kaikki ajattelisimme näin, olisi ilmastonmuutos varmasti tehnyt jo merkittävästi enemmän tuhoja.

Kirjassa Elina kertoo, kuinka hän muistaa pakkasen kyllästämät lapsuuden talvet 1970-luvulta, jolloin hiihdettiin, pulkkailtiin ja luisteltiin, vaikka hän asuikin Etelä-Suomessa. Nykyäänkin hän asuu Etelä-Suomessa perheensä kanssa ja hänen lapsensa ollessa taapero oli neuvolassa kysytty, olivatko he päässeet jo hiihtoa kokeilemaan. No eivät he olleet, sillä Etelässä ei ollut näkynyt lunta muutamaan talveen. Suomen ilmasto on muuttunut muutaman viimeisen vuosikymmenen aikana ja talvet ovat lyhentyneet, eikä etenkään etelässä kovinkaan usein nähdä näitä kirpsakoita pakkastalvia. Keskilämpötila on Suomessa noussut vuosina 1847–2013 peräti 2,3 °C. Tämä on mielestäni todella surullista, sillä varmaan jokainen meistä ottaisi mieluummin sen kunnon talven, kuin pimeät loskakelit. Kyllä sen itsekin on huomannut, jos vertaa lapsuuden talvia nykyisiin talviin, että sääolosuhteet on muuttunut jo omana elinaikana huomattavasti ja pelottavaa on ajatella mihin ne tulevat vielä muuttumaan.

Tulevaisuus voi välillä vaikuttaa epävarmalta. Tämän takia on hyvä opetella ennakoivaa ajattelua, jotta voi ymmärtää sekä valmistautua tulevaan. Ennakointia tarvitaan myös omien bisnesideoiden kehityksessä. Ennakoiva ajattelu perustuu kykyyn arvioida nykyhetken tilanteesta ja olemassa olevasta tiedosta, miten asiat saattavat kehittyä tulevaisuudessa. Ennakoivassa ajattelussa pyritään kehittämään erilaisia mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita, jotka perustuvat olemassa olevaan tietoon ja trendien analysointiin. Näitä käytetään pohjana strategiselle suunnittelulle ja päätöksenteolle yrityksissä. Näin ollaan valmiita uusiin trendeihin ja muutosvalmiuteen. Ennakoivaa ajattelua voi jokainen meistä kehittää esimerkiksi trendien seurannalla sekä monipuolisen ja ajantasaisen tiedon keräämisellä ja tämän analysoinnilla. Laaja-alainen tietämys omasta alasta ja tulevaisuuden skenaarioiden tutkiminen ja ennustaminen vie varmasti jokaista yritystä eteenpäin huomattavasti nopeammin kuin nykyhetkessä eläminen. Tiimiakatemialla meidän tulisi enemmän keskittyä tulevaisuusajatteluun projekteissamme, eikä pelkästään nykyhetkeen.