Tämä kirja taitaa olla yksi Tiimiakatemian kestosuosikeista eikä suotta. Juuso Hämäläisen ja Henri Sorsan kirjassa Strategia arkeen OKR-mallilla annetaan käytännön vinkkejä, miten strategia viedään arkeen ja nimenomaan käytäntöön. OKR-malli on käytössä maailmalla isoilla organisaatioilla kuten Amazon tai Netflix. Kirja olikin mielenkiintoista auringonottolukemista nimenomaan selkeiden case esimerkkien takia. OKR malli parantaa ja selkeyttää organisaatioiden toimintaa ja luo selkeän kilpailuedun muihin verrattuna.

OKR malli koostuu kahdesta osasta tavoitteista (objectives) eli mitä kohti ollaan menossa ja avaintuloksista (key results), jotka puolestaan kertovat olemmeko menossa oikeaan suuntaan. Kirjassa kuitenkin sanotaan, että OKR-mallille ei ole mitään tiettyä sääntökirjaa, jota ehkä osa kaipaakin etenkin alussa, mutta pieni sekavuus on vain positiivista sillä neliskanttista palikkaa ei voi tunkea väkisin läpi pyöreästä reiästä. Jotta OKR-mallin käyttöönotto onnistuu, tarvitsee siinä olla tarpeeksi yksiselitteinen käsitys siitä, mikä se on ja miten se toimii. Käyttöönottaja tarvitsee myös tarpeeksi rohkeutta sen soveltamiseen oman organisaation mukaan, jotta sen saa toimimaan. 

Tavoitteet

Ensimmäinen osa OKR-mallia on tavoitteiden määrittäminen ja se onkin muutosjohtamisen tärkein asia. Nyrkkisääntönä mallissa on, että tavoitteita asetetaan maksimissaan viisi kappaletta. Yleensä organisaatioiden ongelma nimenomaan on, että töitä ja päällekkäisiä projekteja on liikaa, jolloin kaikki kärsii. Olen huomannut tämän saman ilmiön myös Tiimiakatemialla ja myös itsessäni. Usein haalitaan liikaa projekteja, jolloin mikään ei oikein edisty halutulla tavalla ja, sitten ne pitkittyvät. Tänä keväänä ehkä ensimmäistä kertaa koko akatemian aikana osasin pitää projektien määrän kurissa. Minulla oli kolme selkeää ja toisistaan erilaista projektia. Vaikka jokainen näistä oli isoja talon tasolla, niin osasin aikatauluttaa arkeni niin, että osasin mielestäni antaa jokaiselle tarpeeksi huomiota. 

Yrityksen suuret päämäärät ovat tämän mallin perusta. Kun tiedetään mihin ollaan menossa, valitaan siitä OKR-tavoitteet. Niistä on myös tärkeää miettiä, mikä on tärkeintä ja halutaan saavuttaa ensin. Pienet stepit ovat tärkeitä matkalla maaliin. Yksi suurimmista vahvuuksista OKR-mallissa on sen nopeus ja sitä voidaankin esitellä kolmen K:n avulla:

1. Ketteryys
2. Keskeneräisen työn vähentäminen
3. Kurottamistavoitteet

Kohdan kaksi esittelinkin jo ensimmäisessä kappaleessa. Ketteryys mallissa näkyy toiminnan seuraamisena lyhyillä aikajaksoilla. Toimintaa seurataan viikko, kuukausi tai kvartaalitasolla, jolloin se mahdollistaa nopeat reagoinnit muutosten varalta. Esimerkiksi meillä Artessa seuraamme talon tavoitteita viikkotasolla. Miten asiakaskäynnit ja kirjapisteet jokaisella kehittyy. Nämä ovat vain sellaisia asioita, jotka jäävät ensi syksynä pois, joten onkin mielenkiintoista nähdä millaisia tavoitteita, asetamme tiimille ja yksilöille. Olemme matkalla kohti valmistumista, joten varmasti jokaisella on katseet, jos pitkällä tulevassa, mutta tiiminä olemme kuitenkin vielä puoli vuotta tekemisissä viikoittain. OKR-mallissa tavoitteet asetetaan tiimitasolle ja ne ovat toisilleen läpinäkyviä. Tiimiakatemialla tätä voisi verrata siihen, miten jokaisella tiimillä on niin sanotusti ylhäältä tullut tavoitteet, jotka ovat kaikille samat (kirjapisteet ja asiakaskäynnit) ja ne yleensä sitten näkyvät tiimien pisteillä erilaisilla mittareilla. Artella on palluroiden värittämistä ja Bluumilla vieressä tehdään kirjahyllyä. 

Viimeisellä koolla tarkoitetaan tavoitteiden asettamista korkeammalle, kuin mihin he alun perin ajattelivat pääsevänsä. Kirjan mukaan kurotustavoitteiden avulla tavoitteet saavutetaan usein nopeammin kuin yleensä. On kuitenkin hyvä muistaa, että tavoitteiden asettamisessa laatu korvaa määrän. OKR-mallissa tavoitteen laatua voidaan mitata SMART:in (specific, measurable, attainable, realistic, time-bound) avulla. 

Avaintulokset 

Nyt kun olemme käsitelleet OKR-mallin tärkeimmän käsitteen, on seuraavana vuorossa avaintulokset (key results). Tavoitteilla määrätään haluttu suunta, niin avaintuloksilla seurataan tavoitteiden saavuttamista numeroiden avulla. Kirjan mukaan näitä määritellessä mietitään minkä asian täytyy konkreettisesti muuttua, toteutua tai valmistua, jotta päästään päämäärään. Avaintulokselle asetetaan lopuksi vielä selkeät luvut. Puhuin jo aikaisemmin Tiimiakatemian talon tavoitteista ja niissä on selkeät luvut. Asiakaskäyntejä 15 kpl ja kirjapisteitä 20 kpl per lukukausi. Olemme luopuneet sprinttiajattelusta akatemialla, mutta OKR-mallin mukaan avaintulos olisi juuri tuo 15/20 malli ja sprinteittäin katsotaan missä olemme menossa sen suhteen. 

Kuten tavoitteitakin niin myös avaintuloksia voi olla maksimissaan viisi per tavoite. Tässäkin kuitenkin laatu korvaa määrän, joten niiden on hyvä tukea toinen toisiaan. Avaintuloksissakin voimme käyttää jo edellä mainittua SMART-kriteeristöä. Numeerinen tulos on kuitenkin helppo seurattava ja silloin nähdään heti, miten tulos kehittyy. Tämän kevään jännittävin hetki olikin yhteishaun tuloksien saaminen. Tavoite oli nostaa ensisijaisten hakijoiden määrää ja avaintulos siihen oli 30 %. Avaintulos oli siis ylitetty tässä tavoitteessa täysin ja siitähän me olimmekin iloisia.   

Pohdinta

Kirjaa lukiessa vähän jopa harmitti, etten ollut lukenut tätä aikaisemmin. Etenkin megatiimin osalta olisin saanut todella paljon irti esimerkiksi hakijamarkkinointiin. Olisimme voineet vielä selkeämmin listata tavoitteet ja niille avaintulokset. Se olisi varmasti selkeyttänyt vielä enemmän toimintaa. Viime syksynä asetimme tavoitteeksi tiimiakatemian tunnettuuden lisäämisen, laadukkaiden hakijoiden tavoittamisen ja 30 % noston hakijamäärässä. Viimeinen tavoite oli ainoa selkeä, missä oli OKR-mallin mukaisesti lukema mitä seurata. Tunnettuuden nostolle olisi pitänyt määrittää selkeät luvut. Kuinka paljon seuraajia, tykkäyksiä, näyttökertoja yms. Muistan kyllä, että pohdimme, onko esimerkiksi 50 000 näyttökertaa TikTokissa realistinen meidän sen hetken lukemilla. Näin jälkeenpäin ajateltuna tuohon olisi voinut laittaa vielä nollan perään ja silti olisimme päässeet tavoitteeseen. Muistan kuitenkin, että päädyimme jättämään selkeän näyttökerta tavoitteen, koska se on niin riippuvainen algoritmeista yms. Uuden markkinointipäällikön perehdytystä ajatellen, ajattelin antaa tämän kirjan lukuvinkiksi seuraavaa vuotta ajatellen. Minäkin menin siihen lankaan, että luin enemmän markkinoinnin kirjoja pestiä varten ja oli niistäkin apua, mutta strategian johtaminen on vielä erikseen oma asiansa.

Olen kuitenkin sitä mieltä, että sain kirjasta paljon oppeja tulevaisuuteen. En tiedä pääsenkö välttämättä hyödyntämään OKR-mallia enää Tiimiakatemialla, mutta tulevaisuuden työssä varsinkin. Minulla on selkeät visiot siitä, mitä tulevaisuudeltani haluan ja yksi niistä asioista on yrittäjyys ja olikin ilo lukea case esimerkkejä myös yksinyrittäjistä kirjassa. Usein kun hairahdun siihen ajatukseen, että suuret strategiat ovat vain isojen yritysten  juttuja, mutta ne koskettaa ihan jokaista yrittäjää jollain tasolla vaikkei sitä aina huomaisikaan.