Minkälainen puheen pitäjä olen?

Itselläni ei henkilökohtaisesti ole kokemusta varsinaisista virallisista puheista, jolloin täysin suunnitelmallista puhetta en ole koskaan pitänyt. Herättelypuheita on tullut elämän aikana tehtyä, muun muassa jääkiekkopeleissä joukkuekavereille. Nämä tilanteet ovat tulleet ns. puskista, jolloin viimeisen päälle valmistautumista ei ole voinut tehdä. Näissä tilanteissa on tarvinnut hyvää tilannetajua varsinkin silloin, jos tilanne on ollut heikko jolloin on pitänyt saada luotua henkeä päälle joukkueen sisällä.

En koe, että olen loistava puhuja, mutta haluaisin kehittyä siinä paljon paremmaksi sekä mahdollisesti päästä pitämäänkin puheen jossakin vaiheessa elämää. Olen muutamia puheita sekä varsinkin esiintymisiä päässyt näkemään ja kyllähän siellä ne kaverit ketkä osaavat hommansa, erottuvat edukseen. Monesti ajattelee, että kunpa itsekin osaisi puhua samalla tavalla.

Suurin osa näistä puhujista, ketä olen päässyt seuraamaan ovat olleet persoonia ja he antavatkin sen näkyä. Uskon silti, että varsinkin esimerkiksi politiikassa ihmiset harjoittelevat puhe- ja esiintymistaitoja valtavasti, sillä heidän koko touhu perustuukin siihen eivätkä he paljasta todellista persoonaansa.

Puhetaidot ovat kuitenkin sellainen asia, mitä tullaan tarvitsemaan aina ja siitä on hyötyä niin esiintymisessä kuten myynnissäkin.  

Puheet ja esitelmät

Jokainen meistä on varmasti ollut kuuntelemassa puuduttavia sekä tylsiä puheita tai esitelmiä joko tapahtumissa tai viimeistään oppitunneilla. Oppituntien aikana toki kyse on enimmälti esitelmistä, mutta voisiko esitelmä olla mukaansatempaava sekä mielenkiintoinen?

Hyvän puheen kuitenkin erottaa esitelmästä niin, että puhe herättää ajatuksia, luo kuulijoille mielipiteen sekä innostaa ja inspiroi heitä. Esitelmässä taas kerrotaan hyvin pitkälti faktaa ilman, että vaikutetaan kuulijan tunnetiloihin.

Juhana Torkin kirjassa Puhevalta, käydään läpi, kuinka luodaan puhe, jolla vakuutetaan kuulijat. Kirjassa myös puidaan, miten historian aikana ihmiset ovat hyvillä esiintymistaidoilla saaneet ihmisten ajatukset haluamaansa suuntaan, joilla on ollut valtaviakin merkityksiä. Yksi ei niin mieluisa esimerkki löytyy eräästä itävaltalaisesta maalaajasta. Näillä ihmisillä on ollut erityisen hyvät puhetaidot, joiden avulla ovat saaneet puhuttua ihmiset puolelleen ja tekemään mitä haluaavat.

Puhe sekä kommunikointitaidot ovat mielestäni yksi tärkeimmistä taidoista, mitä ihmisellä on ja uskon, että niitä voi aina kehittää paremmaksi. Kirja osoittautui mielenkiintoiseksi teokseksi ja siitä saikin ihan hyvin pohdittavaa sekä oppia tulevaisuutta varten.

Suomesta ei samanlaisia puhelahjoja löydy kuten maalarilla, mutta mistä se johtuu? Suomesta kyllä on löytynyt mitä mahtavimpia ”tympeitä” sekä rakastettuja puhujia, kuten Kimi Räikkönen, mutta meiltä puuttuu sellainen yleinen puhumisen taito.  

Onko kulttuurimme vika, että emme osaa pitää puheita?

Kirjassa oli alkuun melko paljon ränttiä siitä, että me suomalaiset emme osaa pitää hyviä puheita. Hyviä perustelujakin tuohon löytyi, mutta kyllä meiltä niitä hyviäkin puhujia loppupeleissä löytyy.

Yksi syy, miksi lähtökohtaisesti emme ehkä ole niin hyviä pitämään isomman joukon edessä puheita, on meidän kulttuurimme. Meidät istutetaan jo kouluiässä siihen muottiin, että sisältö on ainut asia, joka merkitsee. Kouluissa käydään pitämässä esitelmiä luokan edessä ja opettajat katsovat, kuinka hyvin oppilas on perehtynyt aiheeseen eikä esiintymistaidoille anneta suurtakaan merkitystä. Opettajatkin näyttävät tässä jo esimerkkiä oppituntien aikana, koska eivät saa osallistutettua oppilaita käytäviin aiheisiin kovinkaan hyvin. Voitko saada hyvän arvosanan, jos esiintymistaitosi ovat täyttä timanttia ja saisit vakuutettua yleisön, vaikka puhuisit ihan puuta heinää? Todennäköisesti saisit hylätyn esitelmästäsi.

Toki esitelmässä ja puheen pitämisessä on eroja, mutta kokisin, että jo peruskoulusta lähtien voisimme pyrkiä tuomaan puheen ominaisuuksia enemmän esitelmiin. Suomalaiset ihmiset uskovat suurimmaksi osaksi faktaan (eli esitelmät ovat siihen sopivia), mutta mielikuvien sekä keskustelun tuomista pitäisi niihin lisätä.

Väittelyn kautta paremmaksi puheen pitäjäksi?

Meidän kulttuurissamme emme myöskään ole tottuneet väittelemään asioista niin paljoa, kuin esimerkiksi britit (kirjassa mainittiin heistä esimerkkejä). Hyvä sekä terve väitteleminen ja haastaminen tuo keskusteluihin ns. tunnetta peliin. Tämä taas luo kommunikointia kohdeyleisön kanssa. En tarkoita, että pitää ruveta tappelemaan, mutta yleisö on hyvä saada hereille.

Mielestäni Tiimiakatemia on loistavimpia paikkoja, jossa pääsee oppimaan esiintymistä sekä ymmärtämään sen, että dialogin kautta luodaan yhteys muihin ihmisiin. Tämä sama pätee hyvissä puheissa sekä esitelmissä, että luot yhteyden yleisön kanssa, etkä pidä tylsää monologia aiheestasi.

Hyvin äkkiä nimittäin nykyisin huomaa, kuinka ”perinteisistä” ympäristöistä tulleet esiintyjät erottuvat juuri sillä, etteivät he ole tottuneet keskustelemaan yleisön kanssa. Tämä onkin mielestäni yksi isoimmista taidoista, joihin akatemia opettaa ja se varmasti syntyy dialogimme kautta.

Tiimiakatemia synnyttää tulevaisuuden tekijöitä sekä puhujia

Tiimiakatemialaiset on ilmeisesti jo tunnettuja normaalin opiskelupuolen opettajien keskuudessa siitä, että me keskustelemme heidän kanssaan sekä meidän kanssamme on helpompaa puhua. Tämä tuli jo ilmi opinnäytetyökurssin myötä. Saimme kehuja asian tiimoilta ja se tuntui jotenkin huvittavalta, sillä koimme, että olimme normaalia hiljaisempia.

Uskallan myös väittää, että esimerkiksi kouluvierailuiden aikana normaalit oppilaitokset opettajat voivat olla ihmeissään, millä tavalla saamme osallistutettua nuoretkin oppilaat keskusteluihin, sillä he (opettajat) eivät siihen normaalisti kykene. Tämä johtuu pääosin tylsästä perinteisestä oppimiskulttuurista, jossa yksi ihminen kertoo monologisesti faktoja luokan edessä, eikä nuoret pääse osallistumaan aiheessa käytyihin asioihin kunnolla.

Tässä kuitenkin huomaa sen, että meidän tapamme käsitellä aiheita dialogin sekä jatkuvan oppimisen myötä erottaa meidät muista. Uskon isosti, että dialogitaitojemme kautta totumme kuuntelemaan sekä puhumaan asioista yhdessä yleisön kanssa, tämä auttaa meitä pitämään paljon parempia ja vakuuttavimpia puheita sekä esitelmiä.  

Hyviä huomioita tästä asiasta on huomannut aina, kun joku ei akatemian arjessa oleva tulee keskustelemaan meidän kanssamme, esimerkiksi treeneihin. Keskustelua ei synny luontevasti ja yleisö (me) tylsistymme hyvinkin nopeasti, jolloin puolenkin tunnin kuunteleminen tuntuu kidutukselta.

Puhe – urheilu – myynti

Kirjaa lukiessa huomasi, kuinka hyvin loppupeleissä nuo kaikki kolme asiaa ovat hyvinkin lähellä toisiaan. Kaikista löytyy hyvin pitkälti täysin samoja ominaisuuksia, jotta päästään haluttuun päämäärään.

Kirjassa oli myös käytetty mielestäni hyviä esimerkkejä urheilun saralta, kuinka sieltä tuotuja strategioita voi käyttää myös puheessa. Monissa tilanteissa kuitenkin on hyvä ottaa huomioon kuulijan sekä puhujan suhde, se yleensä määrittelee hyvinkin pitkälti sen, minkälaista puhetta lähdetään rakentamaan.

Esimerkiksi presidentti ei voi puheessaan kansalaisille kertoa siitä, kuinka hänellä on tiukkaa arkisissa raha-asioissa. Hänen pitää pysyä omassa statuksessaan ja olla vakuuttava sekä näyttää, että hallitsee tilanteen.

Kirjassa oli aivan valtavasti kaikkea nippelitietoa, miten luoda hyvä puhe, mutta listaan tähän alas muutaman asian, jotka kolahtivat itselläni niin puheen rakentamiseen kuin myyntitilanteisiinkin valmistautumiseen:  

• Tunne yleisösi/kohderyhmäsi. Tämä täysin sama asia pätee puheiden pitämisessä kuin esimerkiksi myymisessä. Kun tunnet yleisösi, pystyt rakentamaan heille sopivat sanat sekä järjestykset, jonka avulla syötät heille mielikuvaa mitä haluat heidän päänsähän luoda. Samalla luot heille ratkaisun mahdolliseen ongelmaan ja se ratkaisuhan sinulta löytyy.
• Tiedä päämääräsi. Mihin haluat, että ihmiset menevät puheen jälkeen, henkisesti tai fyysisesti.
• Luo yhteys kuulijoihin tunteilla. Kouluesitelmät ovat erikseen, eikä niitäkään pitäisi pitää.
• Jätä toiselle sellaiset vaihtoehdot, että hänen kannattaa valita se, mikä sinua hyödyttää.
• Käytä vastustajan voimaa hyväksi. Jos pusket itse omaa agendaa läpi liian voimakkaasti, kuuntelija ei siihen välttämättä tartu. Käytä tekniikkaa, jolla saat vastustajan ohjattua omilla voimillaan haluamaasi suuntaan. Käytä tunteita apuna.
• Älä käytä monimutkaisia tai vaikeita sanoja, varsinkaan puheen alussa.
• Pidä puhe sopivan pituisena, ennemmin liian lyhyt kuin liian pitkä.
• Erotu, tee jotakin erilaista kuin muut ja jäät mieleen.