Tämän esseen on kirjoittanut yhteistuumin Inka Rissanen sekä Lassi Louhelainen. Ja se on muuten nimittäin sellanen juttu, että vimosia viedään!  

Let’s fucking go! 

Eric Riesin kirja Lean Startup antoi yksinkertaisia käytännön ohjeita, jotka loppupeleissä ovat meille hyvinkin arkisia asioita Tiimiakatemialla. Kirjassa esiintyvät viisi perusohjetta ovat yksinkertaiset, mutta tehokkaat, joiden avulla voidaan karsia turhia työvaiheita pois sekä reagoida erilaisiin muutoksiin tehokkaasti.  

Me molemmat olemme lukeneet kirjan ”Hyvät, pahat ja milleniaalit”. Kirjassa oli mainintaa siitä, kuinka nykypäivänä Startup yritysten määrä on kasvussa sekä hyvin moni milleniaaleista tekee töitä juuri näissä Startupeissa, joissa oleellista on päästä startup-vaiheen yli kohti menestystä. Näissä starttausprojekteissa on oleellista luoda uutta sekä toimivaa toimintaa mahdollisimman nopeasti, jolloin on hyvä pysähtyä miettimään, mitä kannattaa ja mitä ei kannata tehdä.  

Puramme tähän alas kirjassa esiintyvät viisi Lean startup-metodia ja vertaamme niitä kokemuksiimme mitä olemme Tiimiakatemian aikana kokeneet.  

Yrittäjiä on kaikkialla 

Yrittäjyyttä ja yrittäjiä on kaikenlaista. Meillä on toki perinteiset startup-yrittäjämme, jotka perustavat uusia yrityksiä ja luo innovatiivisia tuotteita ja palveluitaan. Ei tule kuitenkaan rajoittaa yrittäjyyttä tähän. Lisäksi myös freelancerit ovat yrittäjiä, vaikka tekevätkin töitä toisille yrityksille.  Eikä tule unohtaa organisaation sisäisiä työntekijöitä, jotka kehittävät uusia ideoita ja liiketoimintamalleja. 

Yrittäjiä ei siis ole pelkästään yritysten perustajat, vaan yrittäjyys on enemmänkin ajatusmalli. Akatemialla elämme tietynlaisessa yrittäjyyskuplassa, mutta silti täälläkään kaikki eivät halua yrittäjiksi. Koemme, että tämä ajatusmaailman sisäistäminen on jokaiselle organisaation jäsenelle erittäin tärkeä, sillä se takaa tehokkaan sekä menestyksekkään yrityksen sekä kulttuurin.  
 

Yrittäjyys on johtamista 

Yrittäjyys ei ole vain tuotekehitystä, vaan myös johtamista. Yrittäjän on kyettävä hallitsemaan epävarmoja olosuhteita ja johdonmukaisesti ohjaamaan projektia kohti visiota. Olemme Tiimiakatemialla oppineet johtamaan jatkuvasti toinen toisiamme ja näin viimeisenä vuonna tuntuu se jo tulevan osittain selkäytimestä, jopa niillä, jotka eivät ikinä olisi kuvitellut haluavansa johtajan rooliin. Kuten Inkalla.  

Näemme tämän erittäin vahvasti meidän arjessamme etenkin tiimimme synnytyksissä. Vaikka olemme tiiminä tekemässä toimeksiantoa, meillä ei ole tainnut koskaan olla selkeää johtajaa synnytyksissä, kuka tuo tekemiseen selkeät raamit ja ohjaa meitä työvaiheissa. Itseohjautuvuutta meiltä löytyy, mutta kokisimme, että selkeä synnytyspäle olisi näissä paikallaan. Olemme kyllä yhdessä sopineet, että synnytyksen myyjä toimii synnytyspälenä, mutta emme ole luoneet selkeitä raameja siihen, mitä tämän tulee tässä roolissa tehdä, jolloin sen merkitys on ollut käytännössä olematon. 

Validoitu oppiminen 

Lean startupissa keskitytään jatkuvaan oppimiseen, joka on sekin meidän akatemiamme arjessa isosti läsnä. Ja onhan se yksi meidän arvoistammekin. Sen sijaan, että suunniteltaisiin monimutkaisia suunnitelmia, käytetään jatkuvaa säätämistä ja testaamista. Tavoitteena on validoida olettamukset ja oppia nopeasti, mikä toimii ja mikä ei. 

Koemme, että etenkin Projektitoimisto Artessa sekä Tiimiakatemialla yleisestikin ollaan hyvinkin nopeita tekemään muutoksia sekä korjauksia, jos huomataan, ettei asiat hoidu. Kun mietitään, kuinka suuri ”organisaatio” Tiimiakatemia on, voi jopa ihailla, kuinka nopeasti kaikki tiimit saadaan reagoimaan uusiin muutoksiin. Tästä hyvä tämän vuoden esimerkki on pölytysviikko. Voisimme ainakin väittää, ettei hyvin monessa 120 henkilön yrityksessä, noinkin yksinkertainen, mutta iso muutos lähtisi käytäntöön ensimmäisellä viikolla varsinkaan ilman ongelmia. Totta kai matkan aikana tulee töyssyjä, mutta töyssytkin korjataan Tiimiakatemialla melko nopeasti. Näissä on vaikuttaa myös isosti se, että talon päälliköt sekä tiimiliiderit istuvat alas ja sopivat asioista keskenään, jonka jälkeen ohjeet viedään eteenpäin. Myös informaation kulkemisen esteettömyys on näiden asioiden lisäksi avainroolissa.  

Jatkuva oppiminen näkyy jatkuvasti kaikessa mitä teemme, sillä emme istu luennoilla vaan iskemme suoraan tekemiseen. Haemme teoriaa näiden kaikkien projektien tueksi, jolloin oppia tulee nopeammin.  

Rakenna-Mittaa-Opi 

”ÄLÄ AINA VAAN RAKENNA, mittaa ja opi kanssa!” (Jaana ei varmaan oo kuullu tätä) 

Tämä periaate kuvaa jatkuvaa sykliä, jossa rakennetaan tuotetta, mitataan sen suorituskykyä ja opitaan tuloksista. Tässä kohtaa on hyvä esitellä myös termi MVP. Ja ei, se ei tarkoita tässä yhteydessä most valuable playeria, vaan se tulee sanoista minimum viable product. Tällä tarkoitetaan siis minimivaatimukset täyttävää tuotetta. Saattaa kuulostaa oudolta, mutta yritysten tulisi ensisijaisesti keskittyä tuottamaan näitä. Tällä ei myöskään tarkoiteta, että yritys voi myydä “hieman sinnepäin”-tyyppisiä tuotteita, vaan pointtina on se, ettei uutta tuotetta tarvitse täydellistää ennen sen julkaisua, vaan julkaista se heti, kun “kehtaa” ja kehittää sitä sen saaman palautteen perusteella. Tämä auttaa tunnistamaan, milloin on aika tehdä suunnanmuutos, eli pivot, tai jatkaa nykyisellä reitillä. Yritys voi nimittäin helposti joutua kuplaan oman ideansa kanssa, eikä välttämättä huomaa, ettei tuote vastaakkaan asiakkaan toiveita tai pahimmassa tapauksessa sille ei ole edes kysyntää. 

Saimme parhaimman vertauskuvan kirjassa mainittuun metodiin, kun muistelimme Kalle Raijonkarin kertomuksia peli- sekä musiikkialan liiketoiminnasta ja kuinka he käyttävät esimerkiksi kehitystyössään asiakkaita ”hyödyksi”. He siis julkaisevat pelin heti, kun pystyy ja lähtevät rakentamaan peliin muutoksia vasta sen jälkeen. 

Innovaatiokirjanpito 

Lean startupissa pidetään kirjaa innovaatioista ja oppimisesta. Tämä auttaa organisaatiota seuraamaan edistymistä ja tekemään tietoon perustuvia päätöksiä. Tätä voidaan hieman rinnastaa meidän motoroliimme, joita teemme projektikohtaisesti, henkilökohtaisesti, tiimikohtaisesti kuin Tiimiakatemia kohtaisestikin. Myös kirjareflektiot voi laskea samaan kategoriaan. Jokaista näitä edellä mainittuja motorolia päivitämme vähintään puolen vuoden välein ja käymme läpi, mitä olemme tehneet ja mitä olemme oppineet sen perusteella. Emme ennen Tiimiakatemiaa ole edes tajunnut, kuinka paljon oman tekemisen reflektointi varsinkin kirjoittamalla vaikuttaa tuloksiin. Sen, avulla voimme suoraan peilata kehityksemme ja ne asiat, mitkä ovat menneet oikeaan suuntaan. Olemme kyllä elämämme aikana pohtineet paljon sitä, missä olemme olleet ja missä olemme nyt, mutta emme ole tajunneet keskittyä siihen, mihin haluamme päästä ja miten sinne päästäisiin. Ja tämä on nimenomaan sitä, mihin ihmisen tulisi keskittyä. Myös asioiden ylöskirjoittamisen koemme elintärkeäksi pointiksi. Emme me aidosti muistaisi, mitä olemme missäkin vaiheessa oivaltaneet, jos sitä ei olisi ylöskirjoitettuna. 

Koemme, että Tiimiakatemia tuo kohtalaisen hyvät valmiudet hypätä Startup tyyliseen työmalliin, sillä olemme jo tottuneet nopeisiin muutoksiin, reflektointiin (jatkuvaan oppimiseen) sekä rohkeisiin kokeiluihin. Nämä kaikki ovat osana meidän jokapäiväistä elämäämme ja kaikki nämä ominaisuudet tuovat varmasti meidän vahvuuksiamme esiin työmarkkinoilla.