”Markkinointi on osa ilmastonmuutoksen ratkaisua, ei ongelmaa”, tätä mieltä ovat Petteri Lillberg ja Riku Mattila kirjassaan Kestävä markkinointi – ilmastonmuutosopas brändeille! Hetken pohdittua tuota lausetta, tulin siihen lopputulokseen, että väite pitää myös omasta mielestäni paikkaansa. Markkinoinnilla voi vaikuttaa muun muassa ihmisten kulutuskäyttäytymiseen, joten markkinoinnin kautta on mahdollista ohjata ihmisiä tekemään ympäristöystävällisempiä valintoja. Tämän vuoksi siis koen, että markkinointi on hyvin keskeisessä osassa kestävämmän tulevaisuuden rakentumisessa. Kirjoittajat korostavat, että tulevaisuutemme keskeinen haaste on ilmastoriskien torjunta ja siksi tarvitsemme ymmärrystä siitä, miten luomme uutta taloudellista hyvinvointia ja kasvamme planetaaristen rajojen sisällä.

Kuten aiemmin mainitsin, kirjoittajien mukaan nyt, jos koskaan on aika tehdä toimia ilmastoriskien torjumiseksi ellemme halua jättää perinnöksi shokkitaloutta tuleville sukupolville. Puhetta ratkaisuista kyllä riittää, mutta käytännön toteutukset ovatkin sitten toinen juttu. Kirjoittajat olivat poimineet Danske Bankin entisen Suomen strategiajohtajan Lauri Tuovisen ajatuksia aiheeseen liittyen. Tuovisen mukaan on olemassa paljon ihmisiä, jotka ovat hyviä nykyhetken määrittämisessä. Sitten on visionäärejä, jotka osaavat kertoa miltä tulevaisuus näyttää paperilla. Paljon vähemmän on niitä, jotka osaavat viedä eteenpäin käytännön muutosta, näitä ihmisiä Tuovinen kutsui transitionääreiksi. Halusin ottaa kirjasta tämän kohdan reflektioon, koska mielestäni tämä kuvastaa hyvin sitä tilannetta, jossa tällä hetkellä olemme. Yhä useammin yrityksen arvoissa komeilee sanoja kuten ”vastuullisuus” ja ”kestävyys” vailla kuitenkaan mitään todellista merkitystä. Tästä hyvänä esimerkkinä on ruotsalainen vaateyritys nimeltä Madlady. Perehdyimme tähän yritykseen kestävyystreeneissämme ja siksi se jäikin hyvin mieleeni. Ilmeni, että yritys ei välttämättä ole kovinkaan kestävä lukuisine mallistoineen ja alennuskampanjoineen. Tämän kyseisen yrityksen yhtenä arvona oli vastuullisuus, mutta mitään siihen viittaavaa ei ainakaan äkkiseltään yrityksen sivuilta löytynyt. Vastuullisuus tuntuukin tällä hetkellä olevan trendi, koska useammat haluavat olla sitä, ainakin näennäisesti. Tällä varmasti monet yrittävätkin saada yrityksen brändiä houkuttelevammaksi kuluttajille. Uskon, että aidosti vastuullinen yritys ottaa kestävän kehityksen huomioon myös strategiassaan. Tästä esimerkkinä yhdysvaltalainen yritys nimeltä Patagonia.

Kirjoittajien mukaan erityisen tärkeää yrityksessä on miettiä sitä, mitä ilmastonmuutoshaastetta se voi ainutlaatuisesti ratkaista. Mielestäni tämä on hyvä näkökulma, sillä resurssit yrityksissä ovat usein rajalliset. Näin ollen ei ole välttämättä järkevää lähteä ratkaisemaan kaikkia ilmastonmuutos haasteita kerralla. Toki on paljon myös pieniä tekoja, joita yritykset voivat tehdä riippumatta resursseista, esimerkiksi kierrätys. Mielestäni yrityksen haaste, jota se lähtee ratkaisemaan, voi liittyä niin ekologiseen, taloudelliseen, sosiaaliseen tai kulttuuriseen kestävyyteen. Kaikki nämä kestävän kehityksen osa-alueet kuitenkin vievät omalla tavallaan eteenpäin kestävää kehitystä, vaikka eivät suoraan vastaisikaan ilmastonmuutoshaasteeseen. Kirjoittajat olivat tähän liittyen poimineet kolme kysymystä, joita heidän mielestään markkinoinnissa on hyvä ottaa huomioon. Mitä ihmiset haluavat ja mistä he ovat valmiita maksamaan? Mitä planeetta tarvitsee ja miten ihmiset siirtyvät kestäviin valintoihin? Mikä on brändin rooli tässä siirtymässä ja miten se tuottaa uutta taloudellista arvoa? Näitä kysymyksiä voisi hyvin myös hyödyntää omissa Akatemiaprojekteissa. Näiden kysymyksien pohjalta uskon, että nykyistä mitä tahansa projektia olisi mahdollista saada astetta kestävämpään suuntaan ainakin markkinoinnin osalta. Akatemian projekteihin liittyen, kestävyystreeneissämme tulikin hyvä ajatus siitä, että mitä jos projekteja alettaisiin miettimään enemmän jakamistalouden näkökulmasta? Näin projektien avulla edistettäisiin sitä, että kaikkea ei tarvitsisi omistaa vaan esimerkiksi tavaroita saisi vuokraamalla tai lainaamalla.

Miten sitten soveltaisin itse näitä edellä mainittuja kysymyksiä markkinointiin liittyen? Tällä hetkellä yksi keskeisin ja myös isoin projektini on Liikkuu-sovellus, joten uskon, että tähän projektiin kysymyksien peilaaminen on itselleni kaikista mielekkäintä. Ensimmäinen kysymys ”Mitä ihmiset haluavat ja mistä he ovat valmiita maksamaan?” toi mieleeni ihmisten hyvinvoinnin. Liikkuu-sovelluksella tuomme ratkaisun ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Sovelluksen tarkoitus lyhykäisyydessään on saada ihmisiä liikkumaan enemmän. Hyvinvointi on osa sosiaalista kestävyyttä, siksi meidän kannattaakin panostaa projektissamme juuri tähän kestävän kehityksen näkökulmaan. Asiakkaanamme ovat kunnat, joten myynti kohdistuu luonnollisesti kuntien liikuntapäättäjiin. Monelle kunnalle on tärkeää, että kuntalaiset voivat hyvin. Terveyshaasteet ovat kuitenkin lisääntyneet väestössä räjähdysmäisesti eikä loppua näy. Meidän tuleekin siis markkinoinnissa ja myynnissä korostaa kuntalaisille sovelluksen kautta tulevia mahdollisia terveyshyötyjä, mutta myös sitä, että kunnat itsekin hyötyvät sovelluksen hankkimisesta. Olemme ajatelleet, että kunnat ovat valmiita maksamaan tuotteestamme, koska päättäjät saavat muun muassa dataa liikuntapaikkojen käytöstä ja siten se auttaa päättäjiä tiedolla johtamisessa. Toinen kysymys oli: ”Mitä planeetta tarvitsee ja miten ihmiset siirtyvät kestäviin valintoihin?”. Uskon, että hyvinvoivina ja terveinä, ihmisillä on paremmat edellytykset tehdä parempia valintoja. Kestäviin valintoihin tämä voisi liittyä siten, että sovelluksen ansiosta innostutaan liikkumaan entisestään ja esimerkiksi aletaan kulkemaan kohtuulliset työmatkat jalan tai pyörällä. Kolmas kysymys ”Mikä on brändin rooli tässä siirtymässä ja miten se tuottaa uutta taloudellista arvoa?”. Mietin sitä, että jos saamme sovellukseen myös yksityiset liikuntakeskukset, kuten kuntosalit, voi näiden asiakaskunta sitä myötä kasvaa ja tätä kautta tuottaa taloudellista arvoa. Lähtökohtaisesti loukkaantumiset ja sairastelu on yleisempää passiivisen elämäntavan omaavilla henkilöillä. Uskon, että jos sovelluksen avulla saadaan ihmisiä liikkumaan, näkyy se positiivisesti esimerkiksi terveydenhuollossa. On tietenkin hyvä muistaa, että tällaiseen tilanteeseen on vielä rutkasti matkaa projektimme osalta. Uskon kuitenkin, että parhaimmillaan sovellus voisi tarjota ratkaisuja sosiaalisen kestävyyden edesauttamiseksi.

Halusin lukea jonkin kestävyyteen liittyvän teoksen, koska tajusin, että en ole juurikaan ajatellut aihetta esimerkiksi omissa projekteissani tai ainakaan sitä ei ole tullut tietoisesti tehtyä. Myös hetki sitten pidetyt kestävyystreenit toivat itselleni rutkasti ajatuksia kestävyyteen liittyen. Ilmstonmuutos puhututtaa nykyään paljon ja on selvää, että ilman toimia ilmastonmuutoskriisitä on vaikea selvitä. Monet yritykset pyrkivät oikeasti saavuttamaan hyviä tuloksia kestävyyteen liittyen, jotkut eivät niinkään. Treeneissämme kuin yleisestikin viherpesu on aiheena puhututtanut paljon ja se on ilmanmuuta ongelmallinen ilmiö kestävyyteen liittyen. Monet yritykset väittävät olevansa vastuullisia, mutta eivät sitä oikeasti ole. Koen kuitenkin, että yritykset, jotka ovat rehellisiä ja näin ollen luovat luottamusta kuluttajien keskuuteen, tulevat pitkällä aikavälillä pärjäämään.