Luin Brändi elvyttää kunnan -kirjan puhtaasti siitä syystä, että se auttaisi myös opinnäytetyön kanssa. Teemme siis opinnäytetyön kunnalle ja kuntabrändi liittyy vahvasti aiheeseemme. Kirja herätti ajatuksia kuntabrändeistä, mutta ei sinänsä liittynyt mihinkään muuhun projektiini. 

Opin, että kuntabrändi tarkoittaa montaa eri asiaa; tietysti sitä ihmisen rakentamaa mielikuvaa ja kokemustaan kunnasta, mutta kuntabrändiä voidaan myös tarkastella neljästä eri perspektiivistä. Palvelubrändi liittyy kunnan tarjoamiin aineettomiin hyötyihin. Organisaatiobrändi muodostuu brändin liittämisestä poliittisjohtoiseen organisaatioon. Suhdebrändi puolestaan kuvastaa sitä, kun kunnan ja asiakkaan välisessä viestinnässä ja vuorovaikutuksessa syntyy kokemuksia, jotka vaikuttavat asiakkaan tunnesiteeseen brändiä kohtaan. Viimeisenä vielä paikkabrändi eli mielikuva, mielleyhtymät ja tunnettuus, joka kohdistuu tiettyyn paikkaan. Eli kuntabrändin ydin muodostuu kuntaorganisaatiosta, sen suhteista sidosryhmiin ja maantieteellisestä paikasta.

Kirjassa kerrottiin muutamista kunnista esimerkkejä, millaista brändityötä niissä on tehty. Onnistunut kuntabrändi auttaa erottumaan ja luo myönteisiä sekä arvostettuja mielleyhtymiä. Minulla on esimerkiksi mieleeni jäänyt selkeästi Seinäjoen brändityö, kun kaupunkia alettiin markkinoimaan avaruuden pääkaupunkina, avaruudessa on tilaa elää ja kasvaa ja sitä on käytetty kaikenlaisessa viestinnässä, mm. myös houkuttelemaan yrityksiä; tilaa yrityksille ja ideoille. Siinä brändiin on onnistuttu kiteyttämään Seinäjoen asennetta, sitä millainen paikka Seinäjoki on asua ja myös millainen se on paikkana eli esimerkiksi kaupungin ympäröimät peltomaisemat ovat yhdistetty siihen, että tilaa riittää avarilla lakeuksilla. Toinen mieleeni jäänyt markkinointikonsepti on Porisuhdeneuvoja. Siinä vaikutetaan hienosti Porista muodostuviin mielikuviin positiivisella ja mieleenpainuvalla tavalla. Näissä kahdessa näen yhteistä siinä, että on oivallettu jotain kaupungista ja luotu niistä oivalluksista erottuva konsepti, jolla jää ihmisten mieleen ja brändin saa tuntumaan samaistuttavalta.

Oivalsin sen, että kuntabrändi ei lopulta kuitenkaan eroa muistakaan brändeistä. Brändin mukainen viestiminen ja sen näkyminen kaikessa viestinnässä on tärkeää, koska tunnettu brändi saa kuluttajan ostamaan ja kunnan tapauksessa muuttamaan tai matkustamaan kuntaan. Brändi rakentuu kaikessa toiminnassa ja kohtaamisissa niin yrityksellä, henkilöllä kuin kunnallakin ja siksi onkin tärkeää, että työntekijät ja kuntalaiset sisäistävät ja kokevat brändin omaksensa, jotta brändi välittyy tärkeissä kohtaamisissa. Yrityksillä kuin myös kunnalla täytyy olla vetovoimatekijänsä, joista pitää myös viestiä. Brändityössä nämä tekijät tulee tunnistaa ja sanoittaa viestinnällisesti houkuttelevaan muotoon.

Opinnäytetyössämme mittamme periaatteessa Mäntyharjun brändiarvoa luontomatkailun osalta. Sen takia brändiarvosta kertova osio oli minulle kiinnostava. Kirjan mukaan tärkeimpiä mittareita ovat tunnettuus, arvostus ja mielenkiintoinen persoonallisuus tai haluttavuus. Ehdimme jo lähettämään kyselyn vastattavaksi, mutta mietin tässä reflektiossa, olisiko joitain kysymyksiä pitänyt vielä sisältää kyselyyn nyt näiden mittareihin pohjaten.

Tunnettuus tarkoittaa sitä, miten hyvin ihmiset muistavat ja tunnistavat brändin ja miten se yhdistetään tuotteisiin ja palveluihin. Nyt meidän tilanteessamme olisi voitu miettiä, olisiko joku kysymys pitänyt olla liittyen siihen, osataanko Mäntyharjun brändiä tunnistaa ja liittää esimerkiksi Repoveden kansallispuistoon, koska se on isoin vetonaula luontomatkailijalle. 

Arvostus merkitsee ihmisten mielikuvia brändin paremmuudesta. Meillä ei ehkä suoraan ole kysymyksiä tähän, mutta arvostusta voi kyllä nähdä vastauksissa sitten, kun kysyimme kuitenkin mm. onko brändi uskottava, houkutteleva, erottuva ja vetovoimainen. Jos näihin vastaa, että on todellakin, niin silloin myös varmasti arvostaa brändiä.

Haluttavuus kuvastaa sidettä kunnan ja asiakkaan välillä ja sitä, onko heidän välillänsä vahva vuorovaikutus. Tunnettuus lisää positiivisia mielikuvia ja arvostusta, ne taas lisäävät brändin haluttavuutta ja siihen sitoutumista. Kysymme kyselyssä, suosittelisiko muille ja matkustaisiko uudestaan, sehän on sitoutumista, mutta ei suoraan kerro, mikä brändin vaikutus siihen on, koska paikkaa voi suositella ilman, että on sen kummemmin sen brändiä miettinyt. Kysymys houkuttelevuudesta on ehkä vähän samaa haluttavuuden kanssa.

Kirjassa puhuttiin ennakkokäsityksistä ja ensivaikutelmista ja niiden merkityksestä brändimielikuvaan. Tästä aiheesta laitoimmekin kysymykset myös kyselyymme. Brändityötä on tehtävä enemmän, jos ennakkokäsitykset eli mielikuvat ovat hyvin virheellisiä. Jos brändityötä on tehty liian vähän, sillä todennäköisesti ei ole isoa positiivista vaikutusta tulovirtoihin. Matkailu kuitenkin on tänä päivänä hyvin paljon riippuvaista tunnettuudesta. Ihmiset matkustavat paikkoihin, joista ovat kuulleet, nähneet ja lukeneet hyvää ja harva lähtee vain suin päin ajamaan toivoen löytävän jotain mahtavaa. 

Kirjassa oli esimerkkinä Muonio, joka on elinvoimainen matkailun ansiosta. Matkailun kerrottiin tuovan paikkakunnalle tuloja, työpaikkoja, elävyyttä sekä työntekijöitä. Tällaisella kunnalla matkailun tulovirrat ovat jo vaikuttavat. Mäntyharjukin haluaa brändäytyä yhä enemmän luontomatkailukohteena ja me yritämme nyt löytää sille perusteita, että brändiin investoimalla voi myös ansaita. Matkailun ansiosta paikkakunta saa myös näkyvyyttä, joka lisää sen vetovoimaisuutta myös asuinpaikkana sekä yrittämisen paikkana.

Brändi ei itsessään vielä elvytä kuntaa, mutta sen kautta on hyvä työstää kuntaa elinvoimaisemmaksi. Tunnettu ja arvostettu brändi auttaa kuntaa sekä uusien asiakkaiden saamisessa, että matkailun vahvistamisessa. Kirjassa ehkä huonosti kuitenkin perusteltiin sen saamaa nimeä. Toki esimerkkejä löytyi kunnista, jotka ovat brändin vahvistamisen ja uudistamisen avulla saanut selviä tuloksia. Ehkä se ainakin tekohengittää kuntaa, mutta muutoksia elinvoimaisuuden nostamiseen on tehtävä