Luin Brian Klaasin kirjoittaman kirjan ”Paha valta-Kuinka se muuttaa meitä kaikkia”. Kirja kertoo vallan vaikutuksista ihmisiin. Se pohtii, korruptoiko valta vai vetääkö se puoleensa vain pahoja ihmisiä. Valitsin kirjan, koska näin YouTubessa kirjoittajan tekemän videon, joka herätti kiinnostuksen kirjaa ja sen kirjoittajaa kohden. Kirjoittaja Brian Klaas on University College Lontoon kansainvälisen politiikan professori. Hän on myös Washington Postin kolumnisti ja juontaa suosittua ja palkittua Power Corrupts -podcastia. 

Kirja on jaettu kolmeen osaan. Ensimmäinen osa käsittelee vallan houkutuksia. Klaas väittää, että valta on voimakas huume, joka voi muuttaa ihmisiä. Vallan omaavat ihmiset ovat usein itsekeskeisempiä, epärehellisempiä ja tunteellisemmin epävakaampia kuin muut.  

Toinen osa käsittelee vallan vaaroja. Klaas esittelee kirjassaan monia esimerkkejä siitä, miten valta on käytetty hyväksi. Hän kertoo diktaattoreista, jotka ovat murhanneet ja kiduttaneet kansalaisiaan, liikemiehistä, jotka ovat pettänyt asiakkaitaan, ja poliitikoista, jotka ovat valehdelleet ja pettänyt äänestäjiään. 

Kolmas osa käsittelee vallan vastuuta. Klaas väittää, että jokaisen vallan omaavan ihmisen on tärkeää olla tietoinen vallan vaaroista ja käyttää valtaa vastuullisesti. Hän esittelee kirjassaan joitakin keinoja, joilla valtaa voidaan rajoittaa ja käyttää hyvään. 

Tässä reflektiossa käyn läpi kirjasta oppimiani asioita ja pohdin miten valta vaikuttaa minuun, minun läheisiin johtajiini ja ylipäätänsä maailman laajuisesti. 

Vallan vaikutus minuun 

Pohdittuani hetken huomasin, että valta vaikuttaa minun käytökseeni. Vaikutus on pääosin positiivista, sillä vallan mukana tulee vastuu. Kun olen vastuussa jostain, niin olen paljon aktiivisempi ja teen töitä asioiden eteen, joista olen vastuussa. Tästä päätellen minun pitäisi hakeutua enemmän johtamistehtäviin, jotta olisin aktiivisempi ja motivoituneempi asioista. 

Johtaessani yritän olla mahdollisimman tasavertainen kaikkia kohtaan, mutta joskus saatan käyttää huomaamattani valtaa omaksi tai läheisteni hyödyksi. Uskon, että kaikki johtajat ovat käyttäneet joskus valtaansa hyödyksi, vaikka väittäisivät toisin. Joissain tilanteissa vallan käyttö omaksi hyödyksi voi olla vastuullista vallan käyttöä. On tärkeää muistaa, että valtaa käyttäessä ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa toimia. Eri tilanteissa on tarpeen käyttää erilaisia keinoja vastuullisen vallankäytön edistämiseen.  

Vallan vaikutus minun tuttuihin 

Olen huomannut, että valta vaikuttaa moniin tuttuihin eri tavalla. Varsinkin armeijan johtajakoulutuksessa oli mielenkiintoista katsoa, kun moni “inttikaveri” pääsi ensimmäistä kertaa käyttämään valtaa. Jokaisen kaverin käytös muuttui jonkin verran valtaa käyttäessä. Monet heistä kokivat sekä ylpeyttä että epävarmuutta uuden vastuun myötä. Tämä oli minulle ensimmäinen osoitus siitä, kuinka valta voi vaikuttaa ihmisiin eri tavoin. 

Joidenkin ystävieni kohdalla vallan myötä tunteet ja itsevarmuus nousivat pintaan. Heistä tuli innostuneempia ja motivoituneempia tehtäviensä suorittamiseen. Toiset taas tuntuivat joutuvan epävarmuuden ja paineen kouriin, sillä he tunsivat suuren vastuun harteillaan. Oli mielenkiintoista huomata, miten eri ihmiset reagoivat samankaltaiseen tilanteeseen eri tavoin. 

Johtamiskoulutuksen myötä tuli myös esiin se, että koulutus ja valmistautuminen voivat vaikuttaa siihen, kuinka vastuullisesti valtaa käytetään. Suomen armeijassa korostetaan vahvasti johtamisen eettisiä näkökohtia, ja koulutus on suunniteltu niin, että vastuullinen toiminta korostuu. Tämä näkyy siinä, miten “inttikaverit” kertoivat pohtivansa päätöksiään ja niiden vaikutuksia alaisiinsa. 

Johtamiskokemukset armeijassa saivat minut myös pohtimaan suomalaisen johtamiskulttuurin erityispiirteitä. Huomasin, että suomalaiset johtajat vaikuttavat luonteeltaan usein epäitsekkäämmiltä ja vastuullisemmilta kuin monet muut maailman johtajat. Tämä voi olla osa syy siihen, miksi armeijassakin pyritään korostamaan vastuullista johtamista. 

Vallan vaikutus maailman laajuisesti 

Uutisissa kerrotaan melkein päivittäin vallankäytön väärinkäytöistä. Väärinkäyttöä tekee muun muassa maailman suurimmat yritykset ja valtiot. Mielestäni melkein kaikki yhteiskunnat jossain määrin palkitsevat niitä, jotka väärinkäyttävät valtaa. Yrityksillä ja valtioilla on useampia eri tapoja, miten he väärinkäyttävät valtaa.   

Yksi yleinen tapa vallankäytön väärinkäytölle on taloudellinen korruptio. Yritykset voivat harjoittaa lahjontaa ja muita laittomia toimia saadakseen kilpailuedun tai saadakseen viranomaiset suosimaan heitä. Valtiot voivat myös olla mukana korruptiossa, esimerkiksi väärinkäyttämällä julkisia varoja tai myöntämällä suosituksia tietyille yrityksille vastineeksi taloudellisista eduista. 

Toinen yleinen tapa on tietosuojan ja yksityisyyden loukkaaminen. Sekä yritykset että valtiot voivat kerätä ja käyttää ihmisten henkilökohtaisia tietoja ilman suostumusta tai käyttää niitä väärin omaksi hyödykseen. Tämä voi kohdistua niin yksilöihin kuin laajempiin yhteisöihin. 

Lisäksi väärinkäyttö voi ilmetä ympäristön hyväksikäyttönä. Yritykset saattavat laiminlyödä ympäristönsuojelua koskevia standardeja taloudellisten etujensa vuoksi, mikä voi aiheuttaa vakavaa ympäristötuhoa. Valtiot voivat myös olla osallisina ympäristöväärinkäytöksissä, esimerkiksi antamalla lupia ympäristölle haitallisille hankkeille. 

Näiden kaikkien väärinkäyttöjen takana on johtaja, joka on päättänyt käyttää valtaansa vastuuttomasti. Koen kuitenkin, että kyseiset johtavat ovat vain osa ongelmaa. Vallankäytön väärinkäytön taustalla voi olla useita tekijöitä, ja ymmärtäessämme näitä syitä voimme ryhtyä tehokkaisiin toimiin ongelman ratkaisemiseksi. 

Yksi keskeinen tekijä on järjestelmätasoinen ongelma. Monet yrityksillä ja valtiot saattavat olla rakenteiltaan sellaisia, että ne kannustavat tai mahdollistavat väärinkäytön. Esimerkiksi yritys, joka asettaa ainoaksi tavoitteekseen voiton maksimoinnin, saattaa luoda ympäristön, jossa työntekijät tunnustavat laittomat toimet oman etunsa vuoksi. Valtiot voivat puolestaan olla mukana korruptiossa, jos niiden oikeusjärjestelmä ei ole riittävän itsenäinen ja tehokas. 

Lisäksi yhteiskunnan kulttuuri voi vaikuttaa siihen, miten valtaa käytetään. Jos väärinkäyttöä pidetään hyväksyttävänä tai vallitsevana käytäntönä, se voi lisääntyä. Tässä suhteessa koulutus ja valistus voivat olla tehokkaita työkaluja, jotka auttavat muuttamaan asenteita ja arvoja. 

Korjaustoimenpiteet 

Brian esitteli kirjassaan eri keinoja, joilla valtaa voidaan rajoittaa ja käyttää hyvään. Hän jakoi keinot kahteen eri kategoriaan, jotka olivat institutionaaliset ja kulttuuriset keinot.  

Institutionaaliset keinot liittyvät valtarakenteisiin ja -järjestelmiin. Ne pyrkivät estämään vallan väärinkäyttöä jakamalla valtaa useiden tahojen kesken, valvomalla vallankäyttäjiä ja tarjoamalla mahdollisuuksia kansalaisille vaikuttaa päätöksentekoon. Konkreettisia institutionaalisia keinoja voi olla esimerkiksi perustuslaki rajoittaa vallan keskittymistä yhdelle taholle tai oikeuslaitos valvoo vallankäyttäjien toimintaa.  

Kulttuuriset keinot liittyvät ihmisten arvoihin ja käsityksiin vallasta. Ne pyrkivät edistämään vastuullista valtaa käyttävää kulttuuria, jossa valtaa käytetään hyvään ja ihmisten oikeuksia kunnioitetaan. Konkreettisia kulttuurisia keinoja voi olla esimerkiksi koulutus opettaa ihmisille vallan vaaroista ja vastuusta tai yhteisöllinen keskustelu edistää oikeudenmukaista ja vastuullista valtaa käyttävää kulttuuria. 

Yhteenveto 

Kirja sopi täydellisesti tämänhetkiseen maailman tilanteeseen, sillä mielestäni vallan väärinkäyttö on tällä hetkellä korkeimmalla, mitä se on vuosikymmeniin ollut. Olo tuntuu välillä aivan toivottomalle, kun lukee, mitä ympäri maailmaa tapahtuu. Enkä usko, että tilanne tulee parantumaan pian, vaan päinvastoin. Onneksi asun Suomessa, jossa valtaa käytetään paljon vastuullisemmin, kuin monessa muussa maassa.