Vähemmän resursseja, laadukkaampi lopputulos

Kirjoittaja: Väinö Lehtimäki

14 maaliskuun, 2022

Lähdeteos: Vähemmällä enemmän

Lähdeteoksen kirjoittaja: Juha T. Hakala

Teoriapisteet: 2

Luin kirjan Juha T. Hakala Vähemmällä enemmän. Kirjan pääaiheena on ajatus siitä, miksi pienet askeleet ovat hyvästä ja liiallinen kunnianhimo pahasta. Vähemmällä enemmän kirja keskittyy siihen, että aina ei tarvitse pyrkiä täydellisyyteen ja viilata suorituksia. Myös liiallisesta kunnianhimosta kuvataan syntyvän vain loppuun palaminen ja ahneus elämässä johtaa tekemään helposti vääriä päätöksiä. Hakala kertoo kirjassa niin sanotusta turmarajan käsitteestä. Jokaisen tehtävän ja suorituksen kohdalla kannattaa miettiä, missä menee huonoimman hyväksyttävän suorituksen raja ja kohdistaa tavoitteet jonnekin sinne. Kun otteesi työskentelyyn on riittävän rento, et koe turhaa stressiä taikka painetta suorittaa täydellisesti. Tämä laittaa sinut todennäköisesti toimimaan tehtävissä huomattavasti laadukkaammin. Hakala painottaa kirjassa myös ajan antamista ajattelulle ja mielen rauhalle. Kirjassa otetaan usein esiin Einsteinin viisauksia, jota hän oli historian saatossa jaellut. Viisaudet keskittyvät lähinnä siihen, kuinka paineeton ajattelu ja stressitön pohdinta asioista johtaa laadukkaaseen tekemiseen ja onnistumisiin. Aina ei tarvitse niska limassa mennä kohta uutta tavoitetta tai pyrkiä jokaisella askeleella täydellisyyteen ja suorittaa jatkuvasti uusia tehtäviä. Kirja tuo kuuntelijoiden keskuuteen uuden ajattelumallin elämässä tavoittelusta, menestykseen pääsystä ja työnteosta.

Kirjan aihe oli mielestäni mielenkiintoinen. Tämä saattaa olla ehkä asia, johon en ole itse aikaisemmin kiinnittänyt huomiota, mutta sitä suuremmalla syyllä se koskettaa itseä. Olen itse elämässäni jo useamman vuoden stressannut sitä, tulenko menestymään elämässä, miten se tapahtuu ja milloin. Usein käy mielessä, teenkö tarpeeksi töitä koulun tai omien tavoitteiden parissa tai pyrinkö jatkuvasti täydellisyyteen tehdessäni asioita. Olen kyllä tehnyt asioita tavoitteideni eteen jo pitkään, mutta kirjaa lukiessani tajusin, että välillä tulee puserrettua jopa liikaa töitä kerralla ja stressattua sitä meneekö asiat aina parhain päin. Kirja herätti päässäni paljon ajatuksia tähän liittyen. Kirja tuo unelmien tavoitteluun ja työntekoon rennomman ja rationaalisemman tavan toimia. Suorastaan yllätti, että nykymaailmassa, jossa kaikkea pitää tavoitella sata lasissa, aina pitää pyrkiä täydellisyyteen tai mennä jatkuvasti omia unelmia kohti on kirjoitettu kirja, joka käsittelee rohkeasti tämänkaltaista rennompaa ajattelumallia ja näkökulmia. Olen itse paikka paikoin todella kiireinen ihminen. Uskon, että kirja oli juuri minulle tosi hyödyllinen, sillä se opettaa samalla myös elämänhallintaa. Mihin asioihin keskittää huomio työnteossa ja ylipäätään mikä on hyvä työn ja vapaa-ajan balanssi. Kiireisellä ihmisille elämä on sitä, että usein tavoitteet menevät edelle, kun pyritään työskentelyn täydellisyyteen. Tuntuu, että tällöin kaikki elämän muut osa-alueet ovat taka-alalla ja niihin panostus jää liian vähäiseksi. Mitä isompi fokus on työhön liittyvässä tavoitteessa, sitä pienempi fokus jää kaikkeen muuhun. Ihminen keskittää liikaa aikaa täydellisyyden tavoitteluun, joka ei välttämättä tuo yhtään sen parempaa lopputulosta, jopa päinvastoin. Kun ajankäyttöä osaa kohdistaa tasaisesti elämän eri osa-alueille, silloin se Hakalan kuvaama rentous tulee esiin. Ei pyritä täydellisyyteen vaan rauhassa ikään kuin puuhastellaan ja mennään askel kerrallaan tavoitteita kohti. Tämänkaltainen elämäntyyli on myös taloudellisempi henkisesti, kun turha työpaine ja stressi ovat poissa. Silloin elämän muillekin osa-alueille jaksaa antaa panostusta ja täten kaikki voittaa.

Liiallinen kunnianhimo ja sen haitat olivat asioita, jotka särähtivät omaan korvaan vahvasti. Kunnianhimo on mielenkiintoinen käsite. Ensisijaisesti sitä on pidetty ihmiskunnan historiassa äärimmäisenä voima varana ja avaimena menestykseen. Ajatellaan, että kunnianhimo on suorastaan supervoima, jonka avulla kaikki menestyjät ovat taistelleet tiensä korkealle. Tämä voi pitää osittain paikkaansa ja uskon itsekin vahvasti, että kunnianhimosta on hyötyä. Monet ovat sitä mieltä, että sitä on pakko olla ja varmasti suurimmalla osalla menestyjistä onkin sitä sopiva määrä. Kunnianhimo on kuitenkin hieman kaksipiippuinen asia. Sillä on hyvät ja huonot puolensa. Kunnianhimo on halu saada vastuuta, arvostusta ja menestystä. Kunnianhimo on myös asia, joka voi paisua liikaa ihmisen päässä. Liiallinen kunnianhimo laittaa ihmisen etenemään liian nopeasti ja suorastaan sokeasti. Kun ihmisen kunnianhimo on kasvanut liian suureksi, se alkaa tavoittelemaan kerta toisensa jälkeen enemmän ja useammin. Pitkässä juoksussa, kun tavoitellaan jotain elämässä, liiallinen kunnianhimo saa ihmisen tekemään hätiköityjä päätöksiä ja ihmiseltä heikkenee kyky nähdä asioita rationaalisesti ja keskittyä nykyhetkeen. Jatkuva eteenpäin meneminen aiheuttaa myös huomaamatonta stressiä ja suorituspaineita. Nämä asiat johtavat siihen, että kaikki mitä ihminen tekee, pyrkii hän niissä täydellisyyteen ja perfektionistin ajattelutapa on valmis. Jos jokaisesta pienestäkin tehtävästä otetaan maksimaalinen määrä suorituspainetta ja lopputuloksen pikaista tavoittelua korostetaan, ei lopputulos todellisuudessa ole lainkaan parempi. Kirjassa oli useita esimerkkejä Einsteinilta, siitä miten rauhoittunut mieli pystyy huomattavasti laadukkaampaan työskentelyyn ja innovointiin. Kyseisestä aiheesta oli tehty myös paljon tutkimuksia. Muun muassa apinoiden oli annettu rakentaa palapeli. Kun niiden annettiin rauhassa puuhastella ilman suorituspainetta, ne toden teolla onnistuivat palapelissä. Toinen yritys tapahtui siten, että apinat olivat tietoisia tulevasta palkkioista, jolloin niiden keskittyminen meni vääriin asioihin ja tätä kautta työn laatu heikkeni ja palapeli ei tullut valmiiksi. Kirja opetti täten hyvin myös esimerkkien kautta ja ne toivat uskottavuutta näkökulmiin.

Kirja oli jälleen opettavaista luettavaa. Oli taas mukava saada uusi ajattelumalli omaan elämään ja odotan innolla, että pääsen hyödyntämään oppeja tulevaisuudessa. Kirjassa tuotiin usein esille muun muassa Einsteinin ajatuksia työpaineista ja menestyksen tavoittelusta. Vaikka näkökulmat ja ajatukset ikivanhoja olikin, niin ne todella tepsivät minuun. Osasin samaistua suurimpaan osaan asioista ja oman kokemuksen perusteella ne tuntuivat oikeilta. Pidän muutenkin kirjoista, jotka kumoavat pois vanhoja ajattelumalleja ja tuovat uusia esille. Kaikista kirjan osa-alueista oli hyviä käytännön esimerkkejä ja kirjan loppupuolella liiallisesta kunnianhimosta kerrottiin jopa lyhyitä elämänkertoja. Kirja ei ollut kuitenkaan ihan pelkkää ruusuilla tanssimista. Paikka paikoin jotkut asiat, joista kerrottiin, olivat suorastaan kuolettavan tylsiä ja oli vaikea pysyä jutussa mukana. Ehkä joihinkin asioihin takerruttiin liikaa teorian pohjalta ja jäätiin niihin junnaamaan. Kirjan pointti olisi saatu mielestäni esille lyhyemmälläkin tekstillä. Kaiken kaikkiaan kirja oli sopiva kiireiden keskelle ja se opetti ajattelemaan tavoittelua ja kunnianhimoa uudella tavalla.

You May Also Like…

Et taida kuunnella

Kuunteleminen on taito, jonka nykyään yhä harvempi taitaa. Vaikka puhe on maailmassa lisääntynyt, kuunteleminen ei...

Tee itsestäsi mestariajattelija

Kirja oli mielenkiintoinen lukea, koska ajattelu ja miten sitä tehostaa, harjoitella ja hallita ovat kiinnostavia...

0 kommenttia

Lähetä kommentti