Tulevaisuuden lukujärjestys

Kirjoittaja: Henri Ruuskanen

1 toukokuun, 2022

Lähdeteos: Tulevaisuuden lukujärjestys

Lähdeteoksen kirjoittaja: Perttu Pölönen

Teoriapisteet: 2

Osaajan kehittymisen perusopintojen kirjalistalla oli monta mielenkiintoiselta kuulostavaa kirjaa, mutta päädyin Perttu Pölösen tulevaisuuden lukujärjestyksen kirjaan. Kirja vaikutti mielenkiintoiselta, koska tulevaisuus on minusta kiehtova aihe ja mietin useasti, että millaisessa maailmassa tulemme elämään vaikka 50 vuoden päästä. Kokeilin ensimmäistä kertaa kirjan kuuntelua lukemisen sijasta. Pakko sanoa, että molemmissa tavoissa on puolensa. Kuuntelemisen aikana on helpompi kirjoittaa asioita ylös, koska kädet eivät ole fyysisesti sidottu mihinkään kirjaan. Otin tästä myös hyödyn irti ja kirjoitin melkein 2 sivua muistiinpanoja kirjasta, joten tämän reflektion kirjoittaminen tulee olemaan todella helppoa. Kirjan lukeminen on kuitenkin aivoja haastavampaa ja sitä kautta kirjan asiat jäävät paremmin päähän ja ne muistaa helpommin, vaikka ei kirjoittaisikaan niin paljoa muistiinpanoja lukemisen lomassa. Kuunteleminen oli kuitenkin sen verran vaivatonta, joten tulen myös joskus tulevaisuudessa käyttämään äänikirjapalveluita.

Kirjassa puhuttiin paljon erilaisista taidoista mistä tulevaisuudessa tulee olemaan entistä enemmän hyötyä ja millaiset ihmiset tulevat erottumaan edukseen työmarkkinoilla. Kirjan luku oli hyvin ajankohtainen, sillä viimeisimmät tiimin treenit käsittelivät työelämän osaamista ja katsoimmekin treeneissä videon, jossa Perttu Pölönen avaa juuri tätä kyseistä kirjaa. Pölönen painottaa monesti kirjan aikana, kuinka virheitä ei pidä pelätä vaan mieluummin mennä niitä kohti, koska niistä myös oppii parhaiten. Tiimiakatemialla meille sanotaan myös samaa ja meidän yksi suurimmista palkinnoistakin on kultamunaus.

Maailma, jossa elämme muuttuu koko ajan ja teknologia kehittyy kovaa vauhtia. Koneet tulevat korvaamaan ihmiset monissa tehtävissä ja tekoäly tulee nousemaan lähelle ihmismieltä. Pölönen puhuu kirjassaan taistelusta koneita vastaan. Mielestäni joissain ammateissa on jopa hyvä asia korvata ihmiset koneilla, esimerkiksi tehtaan liukuhihnalla toimivat ihmiset voitaisiin korvata mahdollisimman nopeasti, koska onhan se nyt todella tylsää työtä ja kone pystyy tekemään saman työn paljon tehokkaammin. Ihmisten etu on mielestäni empatiaa ja luovaa ajattelua vaativissa töissä ja tehtävissä. Koneet eivät pysty lukemaan ihmisten kehonkieltä ja näin ollen monissa tilanteissa koneet eivät pysty toimimaan yhtä hyvin kuin ihmiset.

Meidän pitäisikin kehittää tulevaisuudessa enemmän sellaisia taitoja mitkä eivät ole korvattavissa tekoälyllä tai koneilla. Joidenkin alojen tutkinnoille pitäisi myös asettaa parasta ennen päiväys, koska ala saattaa muuttua tulevaisuudessa hyvinkin paljon ja näin ollen tutkinnosta ei välttämättä ole hirveästi apua alalla. Itse koen tulevaisuuden tuovan mukanaan paljon enemmän ala vaihtoehtoja, kuin mitä nykyään on tarjolla, jonka takia pyrin kokeilemaan mahdollisimman monia eri juttuja ja oppimaan niistä. Uteliaat ihmiset pärjäävät aina. Einstein ei ollut omasta mielestään mikään fiksu kaveri vaan hän oli vain utelias ja kokeili eri asioita mahdollisimman paljon. Urheilumaailmasta itselleni tuttu lause ’’kehittyminen loppuu tyytyväisyyteen’’ pätee myös muussakin elämässä ja näin ollen uteliaat ja uusista asioista kiinnostuvat ihmiset tulevat pärjäämään tulevaisuudessa. Uteliaisuutta ei Pölösen kirjan mukaan ole kuitenkaan aina nähty hyvänä juttuna. Historiassa uteliaisuus on nähty niskuroimisena ja ehkä tämä vaikuttaa vielä nykypäivänäkin jonkun verran. Itse ainakin huomaan, että ihan joka paikkaa en kehtaa ja uskalla työntää nokkaani. Uteliaisuus kuitenkin palkitsee aina joko hyvässä tai pahassa, mutta monesti pahasta oppii enemmän ja seuraavalla kerralla tietää mitä tehdä paremmin.

Kevään aikana olen päässyt jo kiinni muutamiin projekteihin, mutta olen myös huomannut, etten ole ehkä ollut tarpeeksi utelias tai kokeillut kaikkea mihin olisi ollut mahdollista. Luovuus ei ole minulle mikään vahvin osa-alue, joten se on suurin kehityskohteeni. Kirjassa kerrottiin, että olemme luovimmillamme, kun meillä on hauskaa. En ole ehkä päässyt vielä tekemään sellaisia projekteja, jotka olisivat olleet minulle tarpeeksi mukaansa tempaavia, jotta luovuus olisi päässyt valloilleen. Jotta luovuus lähtisi valloilleen, se tarvitsee jotkut reunaehdot. Olen kuullut joskus, että kun saa keksiä tyhjästä jotain ja ei ole mitään rajoja niin silloin voi olla luovimmillaan. Asia ei kuitenkaan ole näin vaan reunaehdot on hyvä olla, jonka pohjalta lähteä etenemään. Tästä hyvä esimerkki on esimerkiksi legot. Legoista voi rakentaa käytännössä mitä vaan, mutta ne tarttuvat toisiinsa kuitenkin vain tietyin päin. Nykypäivänä teknologian ansiosta tai ehkä pikemminkin takia lapset saavat käyttöönsä älypuhelimet jo todella nuorina ja heillä on käytössään enemmän informaatiota kuin historian diktaattori johtajilla. Tämä ajatus on mielestäni jopa hieman pelottava. Tuleeko teknologia pilaamaan lapsuuden? Itse olen onneksi saanut elää sellaisen lapsuuden missä ei ollut älypuhelimia ja puhelin oli vain soittamista varten.

Pitkäjänteisyys on ollut pitkään heikko osa-alue, jota pyrin kehittämään päivittäin. Perttu kertoo kirjassa, kuinka nopeasti saavutetut asiat eivät kestä meissä läheskään niin pitkään, kuin hyvin ja hartaasti opetellut asiat. Joskus kuitenkin joidenkin asioiden opettelu tuntuu kestävän liian kauan ja omat hermot eivät välttämättä malta odottaa niin kauan vaan joskus olen mennyt myös sieltä missä aita on matalin.

Digitalisaatio on myös tuonut erilaisia ärsykkeitä ja häiriötekijöitä, jotka vaikuttavat keskittymiseen. Hyvä esimerkki on se, että tätä reflektiota kirjoittaessa olen lukemattomia kertoja lopettanut lauseen kesken ja katsonut puhelintani. Omalla kohdallani ei onneksi voida vielä puhua addiktiosta, mutta hyvin lähelle sitä ollaan. Digitalisaatio on saanut aikaan paljon myös hyvää. Esimerkiksi nykyään jonkun tiedon löytäminen on todella helppoa internetin avulla. Kuka olisi 1970-luvulla uskonut, että jokin googlen kaltainen hakukone joskus keksitään? Ei kukaan. Digitalisaatiolla on kuitenkin suuret haittavaikutukset ja suurimmat niistä ovat nuorten masentuneisuus, ylipaino ja erilaiset addiktiot. Median lukutaito on myös todella tärkeä taito nykypäivänä, koska netissä kirjoitellaan mitä tyhmempiä ja epätodenmukaisia asioita. Tulevaisuudelta toivon, että maailma ei muutu täysin koneiden valtaan vaan meidän ihmisten pitäisi pitää ohjat omissa käsissä, jotta työpaikkoja riittää tulevaisuuden sukupolvillekkin.

You May Also Like…

Alustatalous

Ajattelin kokeilla uutta aluevaltausta ja paneutua alustatalouden maailmaan. Ajat ovat todella muuttuneet ja...

Johtajuuden ristiriidat

Johtajuus on monimutkainen laji, jossa kaikkia ei koskaan voi miellyttää tasapuolisesti ja pettymyksien kohtaamiseen...

Myy enemmän – myy paremmin

Myynti on taitolaji, josta Mika D. Rubanovitsch on kirjoittanut useammankin kirjan. Viime syksynä luin kyseiseltä...

0 kommenttia

Lähetä kommentti