Osallistuin Jyväskylän Tiimiakatemian järjestämään Time Traveler tapahtumaan. Tapahtuman ideana oli koota kaikkien Suomen akatemioiden nykyiset opiskelijat ja alumnit samaan verkostotapahtumaan inspiroitumaan ja löytämään jotakin uutta.  

Minua kysyttiin valokuvaamaan päivä ennen tapahtumaa. Suostuin ja sain vastineeksi ilmaislipun molemmille päiville. Suostuin valokuvaushommaan, sillä haluan oppia käyttämään järjestelmäkameraa manuaalisesti. Näin tässä hyvän tilaisuuden kehittää taitojani, sillä olin aikaisemmin pitänyt kameraa kädessäni tasan kaksi kertaa. 

Valokuvia ottaessa opin hahmottamaan miten valotus, kameran suljinaika ja aukon koko toimivat suhteessa toisiinsa. Kuvatessa sain hahmotettua, miten kukin edellä mainittu asetus säätää kuvan rakennetta ja valotusta. Opin myös, mikä suljinaika on paras, kun hämärässä tilassa kuvataan liikkuvia ihmisiä. Taito vaatii vielä todella paljon kehitystä, mutta koen, edistyneeni siitä “pelkkä napin painaja” vaiheesta. 

Tapahtuman ensimmäisenä päivänä ensimmäinen puhuja oli Vilma Mutka Mukamas learning designilta. Hän aloitti esityksensä perinteisellä Check in kysymyksellä. Pääsimme piirtämään kuvan kautta tämän päivän fiilistä ja mielessä päällimmäisenä olevaa kysymystä. Itselläni kysymys liittyi kameran käyttöön ja kuvien laatuun. Tässä vaiheessa opettelin vasta kameran käyttöä, eri asetusten vaikutusta toisiinsa, minua mietitytti ovatko ottamani kuvat edes käyttökelpoisia. Tämän tehtävän jälkeen Vilma näytti meille, mikä on siilikonsepti ja miten sitä voi hyödyntää oppimisen työkaluna.  

Seuraavana puhujana toimi psykologinen valmentaja Hanna Siefen. Hän auttoi läpikäymään oman osaamisen ja oppimisen tunnistamisen menetelmiä. Myös Hanna aloitti oman osionsa perinteisellä check in kysymyksellä. Pääsimme miettimään, mitä oman osaamisen tunnistaminen minulle tarkoittaa ja pureuduimme aiheeseen erilaisten tehtävien avulla.   

En itse valitettavasti päässyt mukaan ryhmätyöskentelyyn, sillä räpsin kuvia ryhmätyöskentelytilanteesta. Pohdin kuitenkin vastauksia kysymyksiin ja itselläni mieleen nousi, että haasteita oman oppimisen tunnistamiselle voivat olla akatemiakuplassa omalle osaamiselle sokeutuminen ja muihin vertaaminen. Samalla kuvia räpsiessä pohdin, että keskeisimpiä ajanjaksoja omalla kasvupolullani ovat olleet erotilanteet, lukion aloittaminen, tiimiakatemialla aloittaminen ja kesällä 2021 saamani ymmärrykset itseni rakastamisesta ja kaveripiirin merkityksestä omaan elämääni.  

Kolmantena pääsimme kuuntelemaan paremman työntekijäkokemuksen johtamisesta Aava & Bangin Hanne-Mari Miskalalta. Esitys laittoi miettimään, miten projekteissa on pidetty huolta kaikkien yhteisestä ymmärryksentasosta ja onko arjessa tilaa rennoille kohtaamisille ja yhteistyön rakentumiselle. Yhteisen ymmärryksen taso voidaan mielestäni vahvistaa ja varmistaa mahdollisimman avoimella kommunikaatiolla ja selkeällä työjaottelulla.  

Viime vuonna Kävelykatukirppiksen ensimmäisessä suunnitteluvaiheessa meillä ja yhteistyökumppaneilla oli hyvin niukkaa ja puutteellista viestintää. Viestinnän merkitys konkretisoitui minulle tässä projektissa, sillä puutteellisesta viestinnästä seurasi se, että projektia tekevät henkilöt eivät olleet ymmärtäneet, millaisesta tapahtumasta puhutaan ja mitä olemme lähdössä kehittämään. Viestinnän merkitys konkretisoitui minulle tässä projektissa. 

Viimeisenä puhujana oli tapahtumatuottaja Linda Nilssi-Aro. Hän esitteli meille työkalun nimeltään event canvas. Ensin kuulimme hieman teoriaa kyseisestä työkalusta ja sen käyttämisestä. Sen jälkeen pääsimme pienemmissä ryhmissä luomaan event canvasin jollekin projektille. Tein pohjan kävelykatukirppiksestä. Prosessissa opin, miten pohja toimii ja miten sitä voi hyödyntää eri sidosryhmiä ajatellen. Tämä työkalu voisi olla todella hyödyllinen opiskelijafestareiden suunnittelussa. Saisimme luotua kokonaiskuvan ja yhteisen ymmärryksen eri sidosryhmien kokemuksesta, ja pystyisimme kehittelemään ja innovoimaan tapahtuman toteuttamista saatujen tajuamisten pohjalta. 

Tapahtuman toinen päivä alkoi Mikko Kalliolan esityksellä siitä, miten tunnistaa konttorizombin. Mikko kertoi omasta kokemuksestaan, kun hän niin sanotusti kuoli ja heräsi uudelleen henkiin. Esitys sai minut tajuamaan, että minustakin löytyy konttorizombin piirteitä. Konttorizombin tunnistaa siitä, että zombi elää rutiinien keskellä ja zombilla ei ole unelmia. Zombia pelottaa eniten oman sosiaalisen aseman romahtaminen. Sen takia se ei uskalla luopua rutiinien kierteestä ja testata jotakin uutta.  Konttorizombin suusta saattaa kuulla usein lausahduksia “Voi kun se syksy meni jo”, “Aika menee nykyään niin nopeasti”, “Aika juoksee, kun olen jo näin vanha”. Todellisuudessa ajantajun menettäminen johtuu vain rutiinien kierteestä.  

Olen hokenut noita samoja lauseita viimeisimpien muutaman vuoden aikana. En ole kuitenkaan tajunnut olevani omien rutiinieni orja. Koulussa minulle on jo pitkään hoettu, kuinka rutiinit ovat hyvästä. Ne rytmittävät arkea ja tuovat elämään tasaisuutta. Nyt kuitenkin tajuan, etteivät ne ole sitä mitä haluan. En halua elää autopilotilla ja antaa elämän mennä edestä ohi. Mikko antoi onneksi myös vinkit, miten ehkäistä tällainen konttorizombiksi muuttuminen.  

Toisena puhujana oli Vilma Mutka, joka piti meille workshopin aiheesta, johtajuuden oppimismatka. Mietimme omaa merkitystä ja tarkoitusta Mikon aikaisemman puheenvuoron perusteella ja mietimme, mitä tekisimme, jos emme pelkäisi.  

Aloin miettimään, että olen viime aikoina pelännyt asioiden testaamista ja alulle laittoa. Todennäköisesti siksi, koska en halua kokea epäonnistumisen tuomia negatiivisia tunteita. Tajusin kuitenkin hiljalleen, että negatiivisten tuntemusten sijaan tulisi keskittyä siihen, mitä opin. Mikä meni vihkoon, ja miten voisin jatkossa omalla toiminnallani ehkäistä tämän, jotta pääsen lähemmäs onnistunutta lopputulosta.  

Viimeisessä esityksessä pääsimme osallistumaan vanhan tiimiläiseni Elias Koivulammen Tiktok workshoppiin. Elias selitti meille Tiktok videon menestymisen 6 osa-aluetta, ja mitä meidän pitäisi ottaa huomioon aloittaessamme Tiktok videoiden tekemisen. Nämä olivat todella hyödyllisiä vinkkejä ja pointteja, sillä olemme juuri alkaneet tekemään Kävelykatukirppikselle Tiktok markkinointia. Opin, milloin on optimaalisin aika postata video, miten saada katsoja kiinnostumaan videosta ja aivan uutena tietona minulle tuli, että # ei kannata käyttää, sillä ne kahlitsevat videon tiettyyn segmenttiin. Tulemme varmasti hyödyntämään saamiamme oppeja kyseisestä workshopista toteuttaessamme Kävelykatukirppiksen TikTok videoita.