Rutiinit on automaattiseksi toiminnoksi muodostuneita tapoja, joita jokainen suorittaa päivittäin ilman suurempia ponnisteluita. Tuttu esimerkki rutiinista on hampaiden harjaus, joka muodostui jo lapsuudessa rutiiniksi sitä tarpeeksi monta kertaa toistettuasi.

Aloittaessani opinnot syksyllä Tiimiakatemiassa pyrin luomaan arkeen rutiineja ja tehokasta iltarutiinia helpottamaan pitkiä päiviä. Tavoitteenani oli mennä nukkumaan aikaisemmin ja herätä aamuisin virkeänä. Tavoitteiden asettaminen ja niissä muutaman päivän pysyminen on minulle helppoa, mutta pidemmän aikavälin automatisointi turhauttaa ja tekosyiden keksiminen on helppoa. Toivoin löytäväni James Clearin kirjasta Pura rutiinit atomeiksi vastauksia kysymykseen, miksi rutiineissa pysyminen on niin vaikeaa?

Pysyvien rutiinien salaisuus onkin pitkäjänteisyys ja pienet päivittäiset muutokset käyttäytymisessä. Tavoitteet määrittelevät suuremman suunnan, mutta pienet päivittäiset muutokset käyttäytymisessä saavat aikaan muutoksen. Jo yhden prosentin muutos päivittäin luo rutiineille kertautuvan tuloksen, kuin korkoa korolle -ilmiö. Kirjan nimen mukaisesti rutiinit tulee purkaa pienempiin atomeihin. Omalla kohdallani tämä tarkoittaa, että jopa 10 minuuttia joka päivä aikaisemmin nukkumaan meneminen luo todennäköisesti pysyvämmän rutiinin. Kompastuskivenä pienissä päivittäisissä muutoksissa on usein viiveellä näkyvät tulokset, itsekkin huomaan usein valitsevani toiminnan josta saan nopean vaikutuksen. Kuin esimerkiksi rahan sijoittamisessa, myös rutiinien muodostumisessa pidemmällä aikavälillä tulokset kertautuvat. 

Prosessi kohti tavoitetta määrittelee sen, kuka saavuttaa tavoitteen rakentaa pysyviä muutoksia. Tavoitteeseen keskittymisen sijaan tulisi keskittyä yksittäisiin rutiineihin ja tapoihin, jotka johdattavat kohti tavoitetta. Esimerkkinä ajankohtaisena olevat olympialaiset, joissa jokaisella urheilijalla on tavoitteena voitto, mutta vain yksi voi saavuttaa tämän tavoitteen. Tästä voimme päätellä, että pelkästään tavoite ei voi olla se tekijä joka määrittelee voittajan, vaan prosessin keskittyminen. Jos kaikki tavoitteet liittyvät yhteen maaliviivaan, sen saavutettua usein palataan vanhaan toimintamalliin. Voittoon keskittymisen sijasta keskittymällä toistamaan jatkuvasti kehittäviä tapoja kestoherkistät aivojen hermosoluja toimimaan jatkossa automaattisesti aina vähän paremmin. Toisto on oppimisen tehokkain muoto.

Yksi teoria mitä olen jo hyödyntänyt kirjan luettua on identiteettipohjainen rutiini. Aikaisemmin lupasin itselleni että ”aion mennä nukkumaan aikaisemmin” ja ”aion herätä virkeänä”. Keskityin siihen mitä aion olla, enkä siihen että mitä olen tai päätän olla. Olen aina pitänyt itseäni iltavirkkuna, tämän sisäistetyn identiteetin muuttaminen on vaikeaa. Identiteetin muuttamisen ensimmäinen vaihe on päättää millainen ihminen haluat olla – itse haluan olla aamuihminen. Toisena vaiheena tämä todistetaan itselle käyttäytymällä kuin haluamasi ihminen – eli menemällä nukkumaan aikaisemmin. Toistamalla tätä muutaman viikon ajan, olen huomannut käytöksessäni ja ajattelutavassani huomattavan eron. Muutettuani ajatustapaani olen mennyt aikaisemmin nukkumaan ja herännyt virkeänä ilman aikaisempaa ponnistelua, tällä hetkellä rutiinit tuntuvatkin jo jokapäiväiseltä tavalta.

Toinen toimintaani ohjaava oppi kirjasta on rutiineissa pysyminen ja epäonnistumisen hyväksyminen. Myrkyllinen ajatus, joka määrittelee välillä tekemistäni on täydellisyyden tavoittelu, koen epäonnistumista ellen suorita rutiinia täydellisesti. Ratkaisevaa on kuitenkin tehdä rutiineja myös silloin kun on huono päivä, edes osan rutiinista. Pysyvän rutiinin salaisuus onkin työskennellä tämän hetken taitojen reunalla, jolloin rutiini on sopivan haastava muttei liian helppo. Rutiinin vakiinnuttua on tärkeää kehittää rutiinia pienillä muutoksilla.

Voin ehdottomasti suositella kirjaa jokaiselle. Hyvät rutiinit luovat perustan omannäköiselle elämälle. Oli elämäntilanne mikä tahansa, oikeat rutiinit ovat avainasemassa onnellisuuteen. Sain kirjasta vastuksen kysymykseeni, miksi rutiineissa on niin vaikea pysyä. Pysyvien rutiinien taustalla on löytää hyvä tasapaino itselle sopivien keinojen välille. Omalla kohdallani tavoitteiden sijaan pieniin muutoksiin keskittyminen, ajatteluntavan muutos sekä onnistumisen tunteen luominen auttoi haasteeksi muodostuneen rutiinin luomisessa. Pienet päivittäiset muutokset tuovat alkusysäyksen tekemiseen, jolloin tavoitteiden tavoittelu ei jää vain ajatuksen tasolle. Identiteettipohjaisen rutiinin luominen muutti ajatustapaani niin, että aikomuksen sijaan ryhdyn tekemään muutoksia rutiineihin identiteettinä miksi haluan tulla. Välitavoitteiden avulla saadut onnistumisen tunteet auttavat asiassa kuin asiassa täydellistä lopputulosta tavoittelevaa suorittajaluonnettani. Kirja sai ajattelemaan omaa identiteettiä ja sitä millaiseksi ihmiseksi haluan tulla. Aikomuksien sijaan tulen jatkossa tekemään välittömiä toimia. Maaliin pääsyn sijaan tulen jatkossa nauttimaan myös matkasta kohti maalia.