Ajattelutapamme määrittelee sen, miten käsittelemme vaikeat tilanteet ja miten reagoimme niissä. Ajattelutapa määrittelee myös halukkuutemme tarkastella itseämme ja kehittää prosessissa ilmenneitä epäkohtia. Kirja esittelee kaksi erilaista ajattelutapaa, kasvun ja muuttumattomuuden ajattelutavan. Kasvun ajattelutapa rakentuu oppimisen ja itsensä kehittämisen ympärille, kun taas muuttumattomuuden ajattelutapa rakentuu pysyvyyden ja luontaisten taitojen ympärille. 

Monet luulevat, että heidän kiinteä persoonallisuutensa tai kyvykkyytensä määritellään näiden ajattelutapojen perusteella. Totuus on kuitenkin se, että mikään ajattelutapa ei voi määritellä ketään tai kenenkään kyvykkyyttä. Kuka tahansa voi onnistua. Oikealla ajattelutavalla voi muokata omaa suhtautumista epäonnistumisiin, pettymyksiin ja itsensä kehittämiseen. Näiden kautta on mahdollista vaikuttaa radikaalisti omaan elämään ja sen suuntaan.  

Miksi ihmiset reagoivat epäonnistumisiin niin erilaisilla tavoilla?  

Syytä on yritetty etsiä mm. fyysisistä eroavaisuuksista, rotueroista ja jopa varallisuudesta. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että harvoin geenit tai ympäristö ovat vastuussa yksilön kyvyistä tai kyvyttömyydestä. Kukaan ei ole jumissa syntymiensä kykyjen kanssa. Aivot kehittyvät ja sitä kautta yksilön kyvyt kehittyvät ja tiedon määrä lisääntyy. Erilaiset reaktiot epäonnistumisille ovat tulosta näiden kahden ajattelutavan synnyttämistä tunteista, ja nämä tunteet synnyttävät erilaiset reaktiot epäonnistuessa.  

Kasvun ajattelutapa 

Kasvun ajattelutapa perustuu uskomukseen siitä, että kykyjä voi aina kehittää ponnistelemalla ja harjoittelemalla. Tämän ajattelutavan omistavat ihmiset miettivät usein keinoja hävittää omia epäkohtia ja heikkouksia parantamalla ja kehittämällä itseään. Kyseiset ihmiset toivottavat ongelmat tervetulleiksi ja näkevät ne haasteina. He toteuttavat määrätietoisia toimia ja yrittävät tehdä mahdottomasta mahdollista. Kasvun ajattelutavan omistavat ihmiset nauttivat jokaisesta mahdollisuudesta oppia uutta, ja usein nämä ihmiset saavuttavat enemmän pidemmässä juoksussa.  

Ihmissuhteissa kasvunasenteen omistavat henkilöt rohkaisevat ja kannustavat lähipiiriään oppimaan ja jatkamaan itsensä työstämistä. He jaksavat tsempata toisia ihmisiä, ja uskovat heidän kykyihinsä. 

Miten pystyt viljelemään kasvun ajattelutapaa?  

Saavuttaaksesi kasvun asenteen henkilökohtaisessa elämässäsi tai työelämässäsi, sinun on jatkuvasti viljeltävä kasvua edistäviä ajatuksia mieleesi. Ajattelutapasi määrittelee sen, uskotko voivasi oppia ja muuttua vai et. Ajattelulla on iso rooli sen suhteen, miten näemme itsemme, ja miten näemme toiset ihmiset. Ajattelutapamme muovaa uskomuksiamme jonkin asian saavuttamisessa ja tämä vaikuttaa suoraan itseluottamukseemme. Vaikka ihmiset poikkeavat toisistaan kaikin tavoin alkuperäisessä lahjakkuudessa, omissa kyvyissään, kiinnostuksen tasossa ja temperamentissa, jokainen voi kasvaa ahkeruuden ja kokemuksen kautta. Kasvun ajattelussa henkilöt uskovat, että heistä voi tulla hyviä melkein missä vaan, jos he vain yrittävät tarpeeksi kovaa. Tämän seurauksena kyseiset ihmiset oppivat uusia taitoja ja heidän elämänsä on kaikkien puolien suhteen kokoaikaisessa kasvun, kehityksen ja muutoksen tilassa.  

Kasvun ajattelutapa tiimiakatemialla 

Tiimiakatemian kaltainen ympäristö viljelee sen jäseniin kasvun ajattelutapaa. Koko koulun tarkoituksena on luoda mahdollisimman potentiaalinen kasvualusta tiimiyrittäjille, ja antaa heille mahdollisuus rakentaa oma näyttävä kasvutarina. Tavoitteenamme on haastaa itseämme erilaisilla projekteilla, asiakastapaamisilla ja kirjoilla, ja sen jälkeen reflektoida näistä jokaista peilaten niitä oppeihin, virheisiin ja kasvuun. Virheet on sallittuja. Niitä täytyy tehdä oppiakseen, mitä seuraavalla kerralla tulisi tehdä paremmin. Tällainen oppimisympäristö ei oikein jätä edes tilaa muuttumattomuuden ajattelutavalle. 

Koen, että suurin osa tiimiakatemialla olevista ihmisistä omistaa kasvun ajattelutavan. Tämä näkyy rohkeina kokeiluina, mukavuusalueelta poistumisena, itsensä haastamisena ja omien virheittensä myöntämisenä. Tiimiyrittäjillä on halu oppia ja halu kehittyä. He jakavat oppeja ja mokia avoimesti keskenään, jotta muutkin voivat oppia heidän tekemisestään. 

Muuttumattomuuden ajattelutapa 

Muuttumattomuuden ajattelutapa perustuu ajatukseen siitä, että ihmiset syntyvät tiettyjen kykyjen ja tietyn tasoisen osaamisen kanssa. Nämä taidot ovat kiveen hakattuja, eikä niitä pysty muuttamaan. Ihminen on luonnostaan joko lahjakas tai tyhmä. Tästä syystä muuttumattomuuden asenteen omistavat ihmiset pyrkivät kokoaikaisesti todistelemaan taitojaan itselleen ja muille. Toiminnallaan kyseiset ihmiset hakevat muiden hyväksyntää, ja yrittävät tällä todistaa omaa paremmuuttaan.  

Usein muuttumattomuuden ajattelutavan omaksuneet ihmiset antavat heidän mustavalkoisen ajattelutapansa asettua kehityksen tielle. He eivät usko oppivansa omista virheistään. Tämän takia he antavat ulkoisten tekijöiden, kuten arvosanan tai toisen ihmisen kommentin määritellä itsensä. Epäonnistuessaan nämä ihmiset vetäytyvät piiloon ja alkavat syyttämään muita. Epäonnistumisen pelko saattaa jopa estää heitä kokeilemasta uusia asioita. Epäonnistuessaan nämä ihmiset keksivät tekosyitä, huijaavat, menettävät kiinnostuksensa, he eivät hae apua eivätkä analysoi heikkouksiaan. Nämä ihmiset näkevät itsensä täysin valmiina tuotteena.  

Muuttumattomuuden ajattelutapa tiimiakatemialla 

Kuvittelisin, että muuttumattomuuden ajattelutapa näkyisi tiimiakatemialla siten, että kyseisen ajattelutavan omaavat ihmiset eivät haasta itseään. He pysyttelevät mukavuusalueellaan. Lukevat jo ennestään tuttuun aiheeseen liittyviä kirjoja, jotka jossakin pisteessä eivät enää kehitä heitä. He rakentavat projekteja jo aikaisemmin hyviksi todistettujen kykyjen ympärille tai paiskivat hanttihommia koko 3,5 vuotta. 

Roolimallien vaikutus ajattelutapaan 

Oma ajattelutapasi on juurtunut sinuun jo lapsena. Aikaisen elämävaiheen roolimallit ovat vaikuttaneet suuresti siihen, mihin suuntaan ajatustapasi on lähtenyt muovautumaan. Kaikki lapset syntyvät kasvun ajattelutavan kanssa. Ajattelutapa alkaa muovautumaan, kun lapsi alkaa omaksumaan esimerkiksi vanhempien suhtautumista ja käytöstä häneen ja muuhun maailmaan. Vanhemmat asettavat esimerkin lapsilleen. Kasvun ajattelutavan omaavat vanhemmat uskovat lapsiinsa. He kannustavat lapsia asettamaan tavoitteet korkealle ja tekemään parhaansa. Muuttumattomuuden ajattelutavan omaksuneet vanhemmat tuomitsevat lastensa tekemistä. He kertovat jatkuvasti lapselle mikä on oikein ja mikä väärin. Varsinkin pienet lapset omaksuvat helposti ympäristöstään, erityisesti vanhemmiltaan toiminta- ja ajattelutapoja sekä suhtautumista asioihin ja toisiin ihmisiin. Pian lapset alkavat omaksumaan ympäristöstään myös tällaista negatiivista suhtautumista. Se alkaa muovaamaan kasvun ajattelutapaa kohti muuttumattomuuden ajattelutapaa. 

Oma ajattelutapa 

Nuoresta lapsesta asti vanhempani ovat kannustaneet minua tähtäämään korkealle. He ovat tsempanneet minua koulutöiden, arvosanojen ja harrastusten kanssa, sekä tarjonneet apua harjoittelussa. He ovat rohkaisseet minua kokeilemaan ja etsimään omaa juttuani. Omat vanhempani ovat näyttäneet minulle uskovansa minuun, mikä on saanut myös minut uskomaan itseeni. Seurauksena tästä olen lapsena omaksunut kasvun ajattelutavan. 

Olen kuitenkin saanut oman elämän esimerkin siitä, että ajattelutavat muuttuvat. Varsinkin ympärillä olevilla ihmisillä on suuri vaikutus omaan ajattelutapaan. Peilaten menneisyyteeni huomaan, että noin 13-16-vuotiaana minuun oli tarttunut muuttumattomuuden ajattelutapa. Tämä oli ajanjakso, kun olin hyvin vähän tekemisissä perheeni kanssa ja suurimman osan ajasta vietin ystävieni luona. Olin omaksunut kyseisen ajattelutavan ystäväpiiristäni. Perustelin hyvin usein omaa käyttäytymistäni sillä, että minä nyt vain olen tällainen luonteeltani. En pysty muuttamaan omia luonteenpiirteitäni, joten teidän on nyt vain kestettävä minua. Tämän lisäksi en kestänyt epäonnistumisia. Pettymyksen tunne oli sellainen tunne, jota välttelin maailman tappiin asti. Lisäksi hain omalla toiminnallani muiden ihmisten hyväksyntää. Hyvät arvosanat olivat vain keino todistella sitä, kuinka hyvä olen kussakin kouluaineessa. Liikunta oli jatkuvaa kisailua. Tämän kaiken nojalla annoin tietenkin omien suoritusteni ja muiden ihmisten kommenttien määritellä oman paremmuuteni.  

Kasvaessani ajattelutapani muuttui kuitenkin takaisin kasvun ajattelutapaan. En osaa tarkalleen sanoa, milloin muutos alkoi, saati tapahtui. Suurimman muutoksen huomaan kuitenkin tapahtuneen, kun olin 18-20-vuotias. Aloin taas haastamaan itseäni. Halusin ottaa selvää minua kiinnostavista asioista ja kehittyä niissä. Kiinnostuin taas sen oman juttuni löytämisestä, jonka nojalla uskalsin taas kokeilla uusia asioita. Tiedostamatta sitä itse, olen pystynyt muovaamaan ajattelutapani takaisin muuttumattomuuden ajattelutavasta kasvun ajattelutapaan. Nyt kun tiedostan, mitä piirteitä muuttumattomuuden ajattelutapaan liittyy ja, että muutos on mahdollinen, jatkossa minun on helpompi tunnistaa tämä ja tehdä vaadittavat muutokset.  

Siispä, aivoja voi treenata, samalla tavalla kuin mitä tahansa muuta lihasta. Jos haluat kasvun asenteen, voit opettaa itseäsi ajattelemaan sillä tavalla askel kerrallaan. Tämä antaa myös hyvän tilisuuden ottaa toisiin yhteyttä, sillä kasvun ajattelutavan edistämiseksi voit keskustella epäkohdista ja virheistä toisten kanssa, sekä tehdä suunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Tässä prosessissa on kuitenkin tärkeä ymmärtää, että muuttumattomuuden asenteesta on hankalaa luopua. Vuosien varrella siitä on tullut tunnesidonnainen keino, joka auttaa suojautumaan pettymyksiltä ja muilta ikäviltä tunteilta. Muuttumattomuuden ajattelutapa buustaa omatuntoamme, ja sen takia siitä luopuminen voi tuntua hyvin vaikealta ja raskaalta.