Kehitä kokeillen

Kirjoittaja: Ida Kwok

10 maaliskuun, 2022

Lähdeteos: Kehitä kokeillen!: Organisaation käsikirja

Lähdeteoksen kirjoittaja: Lotta Hassi, Sami Paju, Reetta Maila

Teoriapisteet: 2

Luin osana palveluiden johtamisen perusopintoja Kehitä kokeillen!: Organisaation käsikirjan. Luin kirja e-kirjana joka tuntui raskaalta näyttöön tuijottamisen takia, lisäksi hukkasin välillä kirjan punaisen langan. Toivoin löytäväni kirjasta työkaluja rohkeiden kokeilujen tekemiseen ja oman ”kokeilukynnyksen” madaltamiseen. En ole koskaan ollut parhaillani tilanteissa, jossa olen epävarma lopputuloksesta tai matkasta kohti sitä. Huomaan välillä hylkääväni uudet ideat sen perusteella, etten tiedä sen kannattavuudesta.

Kirjan ydin on kehitä kokeillen- kokeilukulttuuri, jota voidaan pitää uutena lähestymistapana kehitysprojekteihin, innovatiivisiin ideoihin ja epävarmuuteen. Myös Tiimiakatemiassa oppimisen ydin perustuu rohkeisiin kokeiluihin, joita usein lähestytään vastaavan kokeilukulttuurin kautta. Kokeilukulttuuri perustuu muuttuviin olosuhteisiin, vaihtuviin resursseihin, ympäristöön sekä päämäärään. Kyseisissä epävarmoissa tilanteissa eivät riitä perinteiset projektinhallinnan työkalut, jotka perustuvat suunnitelmalliseen riskien ennaltaehkäisyyn ja hyvin laadittuun projektisuunnitelmaan. Miten ennakoida riskejä joita ei tiedetä tai laatia tarkka projektisuunnitelma, kun suunta muuttuu jatkuvasti uuden tiedon myötä? Kirja toimii käytännön oppaana siihen, miten epävarmatkin ideat ja kokeilut voidaan lähteä toteuttamaan järkevästi järjestelmällisellä prosessilla, vaikka käytössä olisi vain vähän resursseja ja matala budjetti.

Kokeillen kehittäessä on ensin ratkaistava puuttuva tieto, eli mitä tietoa tarvitaan projektin etenemiseen. Lähdetään liikkeelle kysymyksistä liittyen kohderyhmään, tarpeisiin ja haasteisiin vastaamisesta. Puuttuva tieto pyritään selvittämään kokeilujen avulla, jotka voivat luoda myös vaihtoehtoja lopputuloksen saavuttamiseksi ja vaihtoehtoisia tapoja mikäli kokeilu osoittautuu epäedulliseksi. Olennaista on ymmärtää prosessin lopputuleman avoimuus ja yllätyksiin reagoiva prosessi. Prosessi tulee etsimään suuntaansa jatkuvasti uuden tiedon kautta. Kokeilujen avulla yritys saa lisää tietoa ongelmakohdista, asiakkaan aidoista tarpeista sekä paremmat asiakassuhteet poistumalla kokeilulaboratorioistaan. Lopputulosta on helpompi lähteä toteuttamaan kun sitä ollaan jo jollain tasolla testattu koehenkilöillä, lisäksi asiakkaat tukevat todennäköisemmin tuotetta tai palvelua jonka kehitykseen he ovat päässet osallistumaan. 

Työkalut

Kokeillen kehittäessä on 5 vaihetta, joiden välillä liikutaan suuntaan ja toiseen prosessin aikana. Vaiheet eivät etene lineaarisesti vaihe vaiheelta. Tavoitteena on saada mahdollisimman paljon tietoa, mahdollisimman pienellä vaivalla ja resursseilla. Kehitettävä idea on hyvä pitää auki muutoksille ja vaihtoehtoisilla tavoille. Tärkein mittari etenemiselle on uuden tiedon määrä, tärkeimmät opit ja katsastus siihen paljonko on vielä opittavaa ennen seuraavaa vaihetta.  Olen huomannut omissa projekteissani, että on tärkeää välillä pysähtyä miettimään jo opittua, ja mitä haluan vielä oppia projektilta.

5 vaiheinen prosessi:

  • Tavoite – tavoite voi olla mikä tahansa suurempi päämäärä, jota kohti pyritään. Tavoite kirkastuu prosessin aikana.
  • Tarve – ongelmat jota pyritään ratkaisemaan.
  • Kehitettävät ideat –  joskus ongelman sijaan halutaan jalostaa kiehtovaa ideaa.
  • Kokeilut – ideaa testataan tosielämän koeasetelmassa, tavoitteena kerätä tietoa epävarmuuksista.
  • Lopputulos – lopputulos muotoutuu prosessin aikana kokeilujen myötä.

Prosessin lisäksi kirjassa mainittiin muutamia työkaluja joita aion viedä omaan arkeeni. Suunnittelu kokeilusuunnitelman avulla helpottaa prosessin aloittamista, kokeilusuunnitelmassa ideoidaan tarvittavat resurssit, yksityiskohdat ja miten tieto kerätään. Kokeilusuunnitelmaa voisi verrata esimotorolaan joka helpottaa projektien liikkeelle lähtöä. Kirjassa mainittiin myös mm. business model canvas ja lean canvas, joiden avulla idea on helpompi pilkkoa sekä arvioida. Business model canvasta ja lean canvasta olen päässyt kokeilemaan yrittäjyyden perusopintojen aikana viime syksynä. Itselle uusi ja mielenkiintoinen työkalu on hypoteesi, jonka kumoamiseksi tai validoimiseksi kokeilu suunnitellaan. Lopuksi on tärkeää tehdä myös reflektio opitusta, joka on tärkein mutta myös unohdetuin vaihe.

Eksploraatio vai eksplolaatio

Useat startup -yritykset luovat uutta kokeillen kehittäen, kun taas suuret yritykset pysyvät vanhoissa tutuissa malleissaan. Kirjassa kahta toimintamallia kutsuttiin nimellä eksploraatio sekä eksplotaatio. Eksploraatiota on nykypäivänä tärkeä toimintamalli uusien innovatiivisten liiketoimintamallien kehittämiseen. Eksploraatiosta hyvänä esimerkkinä kirjassa mainittiin Nokian muutos liiketoiminnassaan muuttaessaan suuntansa kumisaappaista puhelimiin. Eksplotaatio on sen sijaan organisaatiolle lisäarvon tuottamista kehittämällä nykyisiä palveluita ja tuotteita. Tämä toimintamalli oli aikaisemmin bisnesmaailmassa tärkeämpi ja sisästetympi, nykyään taas epävarmuuden ja kokeilukulttuurin ollessa trendi eksploraatio on noussut suosioon. Nykypäivän muuttuvassa sekä ennalta-arvaamattomassa maailmassa yksikään organisaatio ei voi menestyä ilman kykyä mukautua ja oppia nopeasti uutta.

Epävarmuudesta

Tiedämme maailmasta ja teknologiasta jo paljon, mutta nopeasti muuttuva maailma jättää paljon olettamuksien ja arvailujen vapaan. Mitä pidemmän aikavälin suunnitelma tehdään, sitä todennäköisemmin eteen tulee jotain yllättävää mitä ei olla osattu arvata. Kukapa olisi arvannut vuoden 2018 alussa maailman pysähtyvän pandemian vuoksi, tai 2022 alussa Euroopassa syttyvän Ukrainan sodan. Usein myös omat innovatiiviset projektit kaatuvat epävarmuuden tullessa vastaan, minun on vaikea hyväksyä epävarmuutta ja reagoin siihen vetäytymällä miettimään. Kokeillen kehittäessä on olennaista altistaa itsensä ja projektiryhmä riskeille epäonnistua. Pääpaino on kokeilujen kautta löytää puuttuvaa tietoa, joka puolestaan vähentää epätietoisuutta. Epäonnistumista on mahdoton välttää uutta luodessa, kuitenkin niihin reagoiminen helpottuu mitä enemmän kokeiluja on tehty. Itse koen helposti epäonnistumisen tunteita, mikäli projekti ei mene omien tavoitteiden ja suunnitelman mukaan. Kirjaa lukiessa aloinkin pohtimaan epäonnistumista eri tilanteissa. Jatkossa aion kerätä oppia yllättävistä tilanteista, loppupelissä epäonnistunut tilanne on sellainen mistä en ole oppinut yhtään mitään – tämmöistä tilannetta harvoin tulee vastaan.

Opit ja kopit kirjasta

”Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty” on iskostettu monen suomalaisen aivoihin – mukaan lukien itseni. Kirjan sai minut pohtimaan omaa suunnitelmallisuuttani ja järjestelmällisyyttäni. Olen aina halunnut olla tietoinen riskeistä ja toimintamalleista ennen projektiin lähtemistä. Jatkossa kuitenkin aion lähteä kokeilemaan rohkeammin uusia ideoita, enkä hylkää ideoita epävarmuuden takia. Sain kirjasta hyviä käytännön työkaluja kokeiluihin ja epävarmuuden hyväksymiseen. Kaikkia kirjasta opittuja aiheita pystyn hyödyntämään arjessani Tiimiakatemialla. Tiimissäni aion rohkeasti tarttua uusin kokeiluihin ja rohkaista muitakin kehittämään kokeillen.

You May Also Like…

Vaikuttajamarkkinointi

Vaikuttajamarkkinointi on termi, jota moni ei varmasti edelleenkään ota tosissaan. Monelle ajatus siitä, että jotkut...

Yrityskulttuuri on kuningas

Panu Luukan kirjoittama ”Yrityskulttuuri on kuningas” on ollut lukulistallani ainakin vuoden verran. Tällä hetkellä...

0 kommenttia

Lähetä kommentti