Dialogi on ollut paljon puhuttu aihe Vengassa viimeviikkoina. Pidimme dialogitreenit tiimimme kanssa, ja luin treeneihin Kohlrieserin Johda dialogia- kirjan. George Kohlrieser on ollut toiminut entisenä panttivankineuvottelijana, ja kertoo kirjassaan oivalluksiaan onnistuneeseen dialogiin. 

Ennen Tiimiakatemialle tuloa en ollut aikaisemmin miettinyt dialogia työkaluna, kuitenkin tänne tulon jälkeen käsitykseni hyvästä dialogista on muuttunut paljon. Dialogi on tärkeä työkalu menestymiseen lähes missä vain elämässä, eikä ole ihme että käytämme viikoittain 8 tuntia sen harjoitteluun. Mitä sitten hyvä dialogi muodostuu? Jo ensimmäisellä viikolla kuulin ensimmäisen kerran dialogin perusperiaatteet ”kuuntele, kunnioita, odota ja puhu suoraan”. 

Kuuntele.

Dialogin perusta, kuuntele aidosti muiden ajatuksia. Asioista ei aina tarvitse olla samaa mieltä, mutta ole valmis ymmärtämään ja hyväksymään muidenkin mielipiteet. Kuuntelu voi olla aktiivista, jolloin osoitat kehonkielellä kuuntelevasi ja sisäistäväsi toisen ajatuksia. Passiivisella kuuntelijalla ajatukset harhailee muualla, kenties miettiessä omaa seuraavaa puheenvuoroa. 

Kunnioita

Kunnioita kuuntelemiasi asioita ja ihmisiä, edellytyksenä dialogille osallistujien tulee olla tasa-arvioisia ja jokaisen näkökulman yhtä arvokkaita. 

Odota

Odota keskeyttämättä. Olen huomannut usein hiljaisten hetkien olevan joidenkin mielestä merkki huonosta dialogista, kun taas itse koen nämä hetket hyödyllisinä ajatuksille ja omien näkökulmien uudelleenarviointina. 

Puhu suoraan.

Ilmaise mielipiteesi aitona omana itsenäsi, harkiten ja ytimekkäästi asiaan. Suoraan puhuminen syventää luottamusta dialogissa.

Kirjassa käsiteltiin avaintekijöitä joilla voi poistaa esteet dialogin edistymisen tieltä. Käytimme muutamaa näistä työkaluista treeneissämme hyödyksi, ja huomasimme niiden vaikutuksen dialogin edistymiselle. Vastaamalla ”kyllä, mutta..”, toisen mielipiteeseen torjuu välittömästi muiden ideat eikä edistä keskustelua. Sen sijaan vastaamalla ”kyllä, ja..”, päästiin keskustelussa nopeasti eteenpäin ja ideoita ei torjuttu, tämän avulla puhuja lähtee liikkeelle edellisen näkökannasta ja rakentaa keskustelua sen jatkeeksi. Yksi kirjassa mainituista työkaluista oli myös neljän lauseen sääntö. Kullakin puheenvuorolla tiivistämällä asiansa neljään lauseeseen, selkeytetään puheenvuoron ydintä ja kuuntelijoilla pysyy mielenkiinto koko puheenvuoron ajan. 

Miten pääsemme irti panttivankitilanteista, joihin joudumme arjessamme jatkuvasti? Tunnistatko usein olevasi loukussa avuttomassa tunteessa, jossa luovut omasta henkilökohtaisesta vallastasi ja tunnet avuttomuutta. Tällöin olet tilanteen panttivanki. 

Esimerkkinä tervehdit työkaveriasi, etkä saa tervehdykseen vastausta. Ymmärrettävästi sinut valtaa negatiivinen tunne, joka voi jatkua pitkin päivää. Tällöin olemme loukussa ja kyseinen tilanne vaikuttaa jatkuvasti toimintaasi, etkä osaa ratkaista tilannetta rakentavasti. 

Yksilön lisäksi myös yhteisö tai tiimi voi joutua panttivankitilanteeseen. Usein tilanteen aiheuttaa konflikti, josta ei päästä rakentavasti eteenpäin. Ratkaisuna tiimin panttivankitilanteeseen on jokainen dialogissa olevan toiminta, avoin ja rehellinen dialogi. 

Kuten monessa muussakin asiassa, myös dialogissa kyse on ihmisten kohtaamisesta. Kohtele muita kuten itse haluat tulla kohdelluksi. Tunneäly ja ihmisten välisen tunneälyn rakentaminen on avainasiassa. Myös johtajien tulee luoda tunnesidoksia alaisiinsa, ymmärtää heidän tarpeensa ja luoda tämän avulla luottamuksen ilmapiiriä. Kaikki meistä on varmasti ollut tilanteessa, jossa olet jäänyt kuuntelemaan toista ihmistä aidosti mielenkiinnolla koska lähestyminen asiaan oli tarpeeksi herättelevä. Viestin teho voi siis olla toisen ihmisen kohtaamisessa, ei vain asiassa jota halutaan viestiä. 

Haluan itse kehittyä dialogissa ja se onkin yksi kehityksenkohtaistani. Olen aina pitänyt itseäni parempana kuuntelijana kuin puhujana. Isoin haasteeni dialogissa on saada ääneni kuuluviin ja tuoda mielipiteeni esille. Pyrin kuuntelemaan aidosti muita ja sisäistämään eri mielipiteitä, samalla uudelleenarvioin omia mielipiteitäni.

Kohlrieserin kirjassa puhuttiin tukiasemasta, joka tarkoittaa turvaa ja energiaa tuovasta asiasta. Tämän asian lähellä on helppo olla,sekä se auttaa tarttumaan asioiden positiivisiin puoliin. Tukiaseman menetys voi vaikuttaa negatiivisesti. Oma tukiasemani on läheiset, harrastukset sekä koti. 

Pohdinta

Olemme tiiminä kiinnittäneet huomiota dialogiimme viimeaikoina. Milloin on oikea aika nostaa kissa pöydälle? Odotetaanko aina viikkopalavereihin jolloin kaikki on paikalla? Olemme myös keskustelleet konflikteistä kehittävänä asiana, jotka tuo avoimuutta ja luottamusta. Konflikteissakin on tärkeää olla ulospääsy tai tavoite johon pyritään yhdessä keskustelemalla ja ajattelemalla. Dialogi ei ole itsestäänselvyys ja se vaatii työtä. Siinä parantuminen lähtee jokaisesta osallistujasta. Ennen dialogia on hyvä kuunnella itseään ja tiedostaa mitä tuntee tässä ja nyt.