Valitsin brändikäsikirjan, koska se vaikutti tiiviiltä tietopaketilta siitä mikä brändi on, miten hallita sitä sekä tehdä siitä vahva kilpailukeino. Heti kirjan alussa tulee vastaan lause ”Brändistä ei voi tulla merkityksellinen asiakkaallesi, ennen kuin se on merkityksellinen jokaiselle työntekijällesi.” johon samaistun, sillä olen ollut töissä yrityksissä, joissa en ole kokenut yrityksen brändiä merkitykselliseksi. Tähän on varmasti osaltaan vaikuttanut se, että yrityksen esimies ei ole osannut kertoa selkeästi ja innostavasti mikä yrityksen tavoite ja visio on ollut. Kun en sitten työntekijänä ole kokenut brändiä merkitykselliseksi, en ole edustanut yritystä yhtä hyvin ja motivoituneena kuin olisin voinut, jos olisin kokenut yrityksen brändin merkitykselliseksi. Koen, että tämä on asia joka on yllättävän yleistä ainakin omassa kaveripiirissäni, monikaan ei koe työpaikkansa brändiä merkitykselliseksi. Toki paljon riippuu itse työntekijänkin motivaatiosta, mutta yrityksillä olisi tässä myös paljon parannettavaa. Auttaisi paljon, jos useammilla työpaikoilla olisi esimiehet, jotka motivoisivat työntekijöitään tekemään joka päivä parhaansa sen sijaan, että antavat vain negatiivista palautetta.

Brändi on monen tekijän summa

”Yritys ei voi päättää, mitä asiakas ajattelee yrityksestä tai sen tuottamista tuotteista tai palveluista. Koska jokainen vastaanottaja kokee brändin yksilöllisesti ja suhteuttaa brändin omaan maailmaansa vastaavien asioiden kanssa. Yritys voi kuitenkin tehdä paljon asioita, jotka edesauttavat toivotun mielikuvan syntymistä asiakkaan mielessä.” On mielenkiintoista miten erilaisin perustein asiakkaat valitsevat käyttämänsä tuotteet ja palvelut. Toiset vertaavat esimerkiksi hintalaatu suhdetta, kun taas joku toinen hinnasta riippumatta ostaa uskollisesti hyväksi toteamansa brändin tuotteita tai palveluita. Itse koen tärkeäksi tietää millaisia arvoja brändi, ja sen takana oleva yritys edustavat ja pyrin valitsemaan tuotteita, jotka käyvät yhteen omien arvojeni kanssa. Esimerkiksi kosmetiikassa arvostan tuotteita, joiden raaka-aineet ovat niin luonnollisia kuin mahdollista sekä tuotteita, joita ei ole testattu eläimillä. Elintarvikkeissa arvostan tiettyjä brändejä, jotka olen todennut hyväksi, mutta myös hintalaatu suhdetta.

”Potentiaalinen asiakas kohtaa yrityksen brändin useissa eri kohtauspisteissä. Jotta hänelle kehittyisi yrityksestä yhtenäinen mielikuva, tulisi jokaisen kohtauspisteen viestiä samansuuntaisia asioita yrityksestä ja sen tuotteista.” Tämä on todella tärkeä pointti, jonka yllättävän moni yritys unohtaa. Monesti olen törmännyt siihen, että yrityksen nettisivut ja sosiaalisen median tilit eivät kohtaa. Sosiaalinen media saattaa olla huolella tehty, mutta nettisivut toimivat huonosti eivätkä viesti samaa sanomaa kuin sosiaalinen media tai päinvastoin. Tällaisissa tapauksissa mielenkiintoni yritystä kohtaan monesti häviää varsinkin, jos yritys toimii sellaisella alalla, jossa minulla kuluttajana on valinnanvaraa. Tämä on ehdottomasti asia, johon täytyy kiinnittää huomiota tiimini kanssa, kun teemme sosiaalisen median tilejä ja nettisivuja. Tärkeää on myös se mitä asiakkaat puhuvat yrityksestä tutuilleen ja ystävilleen, eli millainen kokemus heillä on yritystä edustavan asiakaspalvelijan kanssa. Olen joskus kuullut sanottavan ”huonot kokemukset kantautuvat pidemmälle kuin hyvät”, joka valitettavasti pätee ainakin kokemuksieni mukaan. Jos ravintolassa käydessäni saan huonoa palvelua tai ruoassa on ollut jotain vikaa, eikä sitä ole hyvitetty minulle mitenkään, en mene kyseiseen paikkaan enää jatkossa, jonka lisäksi kerron asiasta hyvin todennäköisesti ystävilleni. Kun taas, jos saan hyvää ja asiallista palvelua, en välttämättä kerro siitä kenellekään, mutta poistun tyytyväisenä, ja asioin yrityksessä vielä jatkossakin. Jos taas asiakaspalvelu on erinomaista ja poistun paikalta iloisempana kuin sinne tulin, suosittelisin paikkaa varmasti ystävilleni. On siis hyvin tärkeää, että asiakas poistuu tyytyväisenä. Silloin hän hyvin suurella todennäköisyydellä asioi yrityksessä jatkossakin ja parhaassa tapauksessa myös kehuu yritystä ystävilleen, joka tuo yritykselle uusia asiakkaita. Mikäli taas asiakas poistuu tyytymättömänä, yritys menettää kyseisen asiakkaan ja mahdollisesti useita uusia asiakkaita, jotka kuulevat tästä huonosta kokemuksesta ja jättävät sen vuoksi valitsematta kyseisen yrityksen.

Brändin rakennus alkaa yrityksen sisältä

”Hyvä työyhteisö on ehkäpä se kaikkein tärkein voimavara, joka tukee työntekijää hänen työssään. Hyvän työyhteisön syntymistä helpottaa, jos työntekijöillä on: yhteinen tavoite, he kokevat yhdessä tekevänsä merkityksellistä työtä, he jakavat saman arvopohjan ja he tietävät tehtävänsä ja toisaalta sen, mikä on yrityksen tehtävä.” Samaistuin vahvasti tähän ajatukseen, ja mielestäni tiimini kanssa hyvän työyhteisön syntymisen neuvoista pystyy hyödyntämään ainakin seuraavia: meillä on yhteinen tavoite, jaamme saman arvopohjan sekä kaikki tiimin jäsenet tietävät tehtävänsä. Hyvän työyhteisön tärkeyden olen huomannut, myös työskennellessäni eri työpaikoissa. Olen ollut työpaikoissa, joissa työyhteisössä lytätään työkavereita ja uudet työntekijät haukutaan epäpäteviksi, kun he eivät heti ensimmäisenä työpäivänä osaa tehdä kaikkea. Sekä työpaikoissa, joissa on jaksanut olla sen voimalla, että työporukka on ollut kannustava ja toistensa puolta pitävä. Näillä kokemuksilla voin todeta, että työpaikassa, jossa on toksinen ilmapiiri ei jaksa työskennellä kauaa. Yhteishenki on myös oleellinen asia, kun puhutaan tukevasta työyhteisöstä. Kirjassa mainitaan, että ”hyvän hengen syntymiseen vaikuttaa ainakin kaksi asiaa, arvostus ja luottamus, ja luottamus ei synny ilman arvostusta.” Tämän mielestäni tiedostamme jo hyvin tiimini kanssa, mutta kehitämme toistemme arvostusta ja sitä kautta syntyvää luottamusta vielä, sillä olemme tunteneet toisemme vasta hyvin lyhyen ajan, ja toimineet nimenomaan tiiminä vasta vähän aikaa. Itselläni on vahva luotto, että saamme jo tällä hetkellä olevan hyvän yhteishengen vielä paremmaksi, kun opimme luottamaan entistä enemmän toisiimme.

Brändin muotoilu

”Brändin muotoilussa määritellään, miltä brändi näyttää, kuulostaa, tuntuu ja maistuu.” Brändin muotoilu kappale kiinnosti ja jäi mieleeni erityisesti siksi, että olemme tiimini kanssa siinä pisteessä, että pian on ajankohtaista keksiä logo, miettiä värimaailmaa ja muita visuaalisia asioita. Ennen kuin luin brändin muotoilusta en tiennyt, että brändin muotoiluun sisältyy myös yrityksen tarina ja hissipuhe. Uutena oppina itselle tuli myös tieto, että ”hissipuheessa tulisi ensin kertoa lyhyesti, miksi yritys on olemassa, sitten kuinka se toimii ja vasta viimeisenä mitä tuotteita tai palveluita se tekee. Näin siksi, että kun ihminen kertoo mihin uskoo ja minkä takana hänen yrityksensä seisoo sekä mikä on yrityksen tarkoitus, hän vaikuttaa vastaanottajan tunteisiin ja tekee syvemmän vaikutuksen.” Olen itse päässyt pitämään hissipuheen yrittäjän ammattitutkintoa opiskellessani, ja tuolloin kerroin itse asiat väärinpäin, sillä aloitin kertomalla mitä tuotteita tai palveluita yritykseni tekee, koska se tuntui loogiselta tavalta aloittaa. Nyt kun mietin, että joku pitäisi minulle hissipuheen tuotteestaan tai palvelustaan, olen samaa mieltä kirjassa olevan neuvon kanssa ja haluaisin kuulla ensimmäisenä tarinan tuotteen tai palvelun syntymisestä, ja vasta sen jälkeen kuinka se toimii ja viimeisenä mitä tuotteita tai palveluita se tekee. Lopuksi kirjassa sanotaan, että ”viestintä, avoimuus ja asioista puhuminen ovat kaiken A ja O.” näitä samoja asioita, varsinkin avoimuutta ja asioista puhumista olemme tiimissäni jo alusta alkaen pitäneet tärkeinä asioina, joten uskon että olemme tiimini kanssa oikealla tiellä.